Ajan sinisen talon pihaan sen vauvan vaalean sinisen. On arki-iltapäivä.Astun kuistille jonka lattialla on ainakin 5 lenkkarit,vaaleanpunaiset crocsit, kullanväriset korkokengät ja yksi kumisaapas sekä lukuisa määrä erikokoisia ja värisiä tennareita.Vien kauppakassit keittiöön jossa tiskikone on täynnä puhtaita astioita ja tiskipöytä ja allas likaisia. Pöydällä joku on syönyt jotakin useampaan kertaan ja lukenut aku ankkaa ja bilteman kataloogia.Vien pyykinpesu aineen kodinhoitohuoneeseen jossa odottaa läjä likaisia vaatteita ja koneessa lisää, kuivurissa sentään on puhtaita ja kuivia.
Olohuoneessa leijuu kipakka pesuaineen tuoksu, kissa on voinut pahoin ja joku on uskaliaasti siivonnut ja steriloinut parketin vessanpesuaineella. Terassin oven edessä odottaa läjä märkiä sanomalehtiä jotka raxupoxu-koiranpentu on silpunnut sentin palasiksi ensin pissattuaan niihin noin tuhat kertaa. Huokaan ja mietin mistä aloitan, josko kahvikupillisesta ja tupakasta. Eli tervetuloa vaan minun arkeeni ja elämääni. Joskus vuosien kuluttua toivon että kotini näyttää ja ennenkaikkea tuoksuu hiukan erilaiselta, mutta luulen että sen hinta on siinä että ne monet monet tennarit,lenkkarit ja crocsit ovat muuttaneet jo pois kävelijöidensä mukana. =) Joskus ei voi kuin huokaista ja miettiä millaista elämäni olisi ilman noita tennarin kuluttajia. Siistimpää ja puhtaampaa ja ainakin paremman tuoksuista mutta luulen että paljon paljon tylsempää. Ei olisi enään kuulapyssyllä pakaraan ampuvia poikia eikä syliin siivet selässään pelmahtavaa prinsessa-keijua eikä suloisia aamusuukkoja märältä ja haisevalta koiralta, eikä teinin ainaista aamukiirettä. Mitähän sitten teen kun kaikki tämä on ohi?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 14. syyskuuta 2011
maanantai 15. elokuuta 2011
Opettelua.
Opettelua, opettelua aina kaikki uusi vaatii opettelua. Toivotaan että tästäkin jotakin tulisi, Ihanainen tytsini koittaa epätoivoisesti auttaa minua, hermojensa kustannuksella. Reppana.
On iltapalan aika ja kaikki pörrää ympärillä, enkä saanut tietoja minusta kohtaa ainakaan nyt muokattua, ehkä sitten huomenna kuulemma, omituista minulle että suostuisin jotakin odottamaan.
Kaikenhan pitäisi tapahtua jo silloin kun edes erehdyn jotakin ajattelemaan.
Kärsimätönkö? E-hen mutta halukas toimimaan nopeasti.
Tahtoisin kertoa teille heti ja kaiken ja pitkälti tarinoiden mutta uskon että meillä on yhteistä aikaa vielä tarinoida vaikka kuinka kauan.
Yritän vielä tutustua tähän hommeliin mikäli onnistun tämän kaaoksen keskellä.
Rakas kummityttöni nimitti kotini Syrjälandiaksi johtuen täällä aina vallitsevasta ilmapiiristä. Meillä on siis suuri perhe , suuressa kodissa, suurilla tunteilla varustettuna.
Perheeseeni kuuluu minä ( vm-74) tietenkin, ukkopaha (vm-67), lapset: tytöt (vm-94 ja -05) 17 ja 6 v, pojat;(vm-96 ja -01) 15 ja 10 v. Sekä toukokuussa (2011) syntynyt Rollo seropi-koiruliini, Valma-vahtikani sekä vanha ja arvokas siperiankissa herra Mozart 8 v.
Asumme Kangasalla isossa talossa katuvalottoman metsätien alkupäässä johon muutimme 2 vuotta sitten ahtaasta kerrostalo asunnosta joten olemme onnellisia neliöistä.
Rakentelemme puutarhaa ja pihapiiriä muutenkin, pitkällä tähtäimellä ja ei niinkään tarkalla prioriteetillä vaan rakkaudella ja kaikenmoista uutta kokeillen.
Harrastan korujen väkertelyä, tiffany lasitöitä, käsitöitä sekä ukkopahani mopon tarakalla istumista.
Aloitan aina innolla kaikkea uutta, suurin osa lopahtaa hetken kuluttua mutta muutama mukava harrastus on jäänyt kytemään. Josko tästäkin sitten kehkeytyisi vuosia kestävä projekti, saas nähdä.
On iltapalan aika ja kaikki pörrää ympärillä, enkä saanut tietoja minusta kohtaa ainakaan nyt muokattua, ehkä sitten huomenna kuulemma, omituista minulle että suostuisin jotakin odottamaan.
Kaikenhan pitäisi tapahtua jo silloin kun edes erehdyn jotakin ajattelemaan.
Kärsimätönkö? E-hen mutta halukas toimimaan nopeasti.
Tahtoisin kertoa teille heti ja kaiken ja pitkälti tarinoiden mutta uskon että meillä on yhteistä aikaa vielä tarinoida vaikka kuinka kauan.
Yritän vielä tutustua tähän hommeliin mikäli onnistun tämän kaaoksen keskellä.
Rakas kummityttöni nimitti kotini Syrjälandiaksi johtuen täällä aina vallitsevasta ilmapiiristä. Meillä on siis suuri perhe , suuressa kodissa, suurilla tunteilla varustettuna.
Perheeseeni kuuluu minä ( vm-74) tietenkin, ukkopaha (vm-67), lapset: tytöt (vm-94 ja -05) 17 ja 6 v, pojat;(vm-96 ja -01) 15 ja 10 v. Sekä toukokuussa (2011) syntynyt Rollo seropi-koiruliini, Valma-vahtikani sekä vanha ja arvokas siperiankissa herra Mozart 8 v.
Asumme Kangasalla isossa talossa katuvalottoman metsätien alkupäässä johon muutimme 2 vuotta sitten ahtaasta kerrostalo asunnosta joten olemme onnellisia neliöistä.
Rakentelemme puutarhaa ja pihapiiriä muutenkin, pitkällä tähtäimellä ja ei niinkään tarkalla prioriteetillä vaan rakkaudella ja kaikenmoista uutta kokeillen.
Harrastan korujen väkertelyä, tiffany lasitöitä, käsitöitä sekä ukkopahani mopon tarakalla istumista.
Aloitan aina innolla kaikkea uutta, suurin osa lopahtaa hetken kuluttua mutta muutama mukava harrastus on jäänyt kytemään. Josko tästäkin sitten kehkeytyisi vuosia kestävä projekti, saas nähdä.
kuvat by-iipa-
Tunnisteet:
eläimet,
harley davidson,
harrastukset,
koti,
lapset,
moottoripyöräily,
puutarha
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)