Mietintä myssy

...... Meillä on viikonloppuna luvassa 8.v synttärit ja mulla lyö pää tyhjää, ihan totaalisesti. Macaronssien ohjeen hain , toffee namujen ja sellasien helppojen kikkarepallojen. Löysin niitten vaikeempienkin mutta en hitto rupee kikkaileen sellasten kanssa jokka täytyy ensin paistaa sitten pilkkoo ja siten ja sitten ja sitten .... se on kuulkaa suitsait ja sukkelaan tämänkin asian tapahduttava. Neiti rintsessa ei kertonu sitten niin yhtään mitään toivomuksia ja tää on pahempaa kun se että ois selekeet sävelet. Sen verran sanoi että vaaleeta "Lissun pullaa" täytyy olla ja paljon.
Mie en vaan jymmarra mitä ihmetta mää värkkäisin.....
Mää niin tiiän kuinka tässä käy.... vetsäsen leivonta-aine kaapin auki ja alotan niin hups vaan lapasesta lähti ja mää vaaan leivon ja leivon ja leivon ja leivon. Ei liene kelleen epäselvää että rakastan leipoa ja läträtä täytteiden ja koristeiden ja päällisten ja ja ja ja kaikkien sellasten kanssa.
 Siis jos on inspis...............

Nyt kun muistan ja ehdin kun ei oo kiire Masan kanssakaan rehveille kun se hittolainen luuraa jossain kaakana kaakana kukkumassa....
Laitan kuvia siitä ihanuudesta minkä Tää ois tän koti- blogin Kirsiltä sain. Kirsi kortissaan epäili että väri ei olisikaan mieluinen mutta pöh ja pyh se käy kun nuppi ottaan villille karjulle meiän grillikota-katokseen. Sehän on siis tunnetusti pinkki valkoinen sisällöltään. Siit on niin monta postausta tehty että ettikää se tuolt jostain aiemmista jos jäi kiusaan asia. Mutta siis aivan ihana ja näin virkkaustaidottomana voin vaan ihailla että miten joku saa jotain noin hienoo aikaseksi. KIITOS KIRSI HURJASTI JA PALJON.

Ihuna enkulikorttikin sielt tulla tupsahti.
Jäin sitten meittimään että ollaankohan me tavattu kun tajusin mistä se paketti oli lähtenyt matkaan. Aika paljon työni puolesta siinä kaupungissa aikaa viettäneenä ja anoppilan naapuriinkin kun se sijoittuu niin jäi hiukan mietityttämään. Täytyypi s-postailla ja kysellä hiukan että onko maailma pieni vai älyttömän pieni.
Aina välillä tulee sellanen olo että oon jonkun jossain ihan varppina tavannut ja hyvin niin mahdollista koska reissasin tosi paljon viime vuodenkin puolella, olin järkyttävän monta viikkoa komennuksilla ympäri ämpäri suomenmaata ja tapasin ihan järkyttäviä määriä ihmisiä. Tai sitten oon vaan niin hyvä muodostamaan mielikuvia ihmisistä ja liitän niitä jotenkin psykedeelisesti toisiinsa että pieni tyhmä pää sekoo ja alkaa kuvittelemaan omiaan. Saattaahan tuo niinkin olla. Mummelo oli muuten oikeessa (hitto taas kerran) siitä Henkan ja Maukan kuvastosta ei sitten juuurkaan yhtään mitään. Home puolelta jäin paria juttua miettimään ja taitaa jäädä mietintä asteelle. Mutta kuulkaas kun se Jotexin taivas aukeni niin voi kiesus... enää ei paljoo mietitty...... (hävettää,nolottaa ja hihityttää) mutta sieltä sitten tuleekin iiiiiisoooooo paketti. Oli verhoa mulle ja sulle melekin koko s*****nan suvulle, oli mattoo ja kattoo ja himphamppua ja kimskamppua juu.  Hohhoijaa. Tää ei ny kyllä lihottanu vaan laihdutti aikas paljonkin kukkaroa ainankin. Mutta lupasin ittelleni että en sitten osta kirpparilta mitään ennenkö ne on kaikki maksettu nuo jotexit siis ja taas ostin, muumilakanat Otsolle, siis tulevalle lapsenlapselleni jonka nimi tulee olemaan Otso Aapeli. Se ei ole vielä edes pilke kenenkään silmäkulmassa mutta mää oon nähny unta Otso Aapelista ja Kunto Pietarista joten siis varpppina sellaset tulee sitten joskus.  Ja mun raxupoxu tyttäreni se "keskikokoinen rintsessa" on näin myös minulle ilmoittanut että sellaset tulee ja sillä selvä siis sitten joskus. Niitä oottelemaan siis ja nukkumattia metsästämään lähtee hän njam..... sen verran pöljää tekstiä alkaa ilmaantumaan että nuijalla ois töitä ja  mun ottassa sille paikka.