Syksy saa .....

Olen siis palannut. 

Pois en kai oo ollutkaan muuten kun kirjoottamati on jääny. 

Elämä heittää välillä niin häränpyllyä kun olla ja voi mutta ei kaada näköjään kuitenkaan. 

Monesta luovuin ja paljon sain. 

Kiitos siitä. 

Tästä meinasin luopua mutta en sittenkään, sormet soi kirjoittamisen kaipuusta ja suu napsaa puhumisen puutteesta, joten täällä taas. 

Kesän viimeiset niin luulin mutta on siellä puskassa näitä vieläkin.

Päällystin sen ikuisen murheenkryyni eteisen seinän ja olen siitä veri häpi.

Se oli taas sellanen ikäänkuin hätänen juttu. 

Täys valkoisesta ja tylsästä kuvan kaltaiseksi = vajaa 4 tuntia.

Kiitos ja kumarrus.

Olen siis edelleen hengissä, en kysyny en kopsassu keneltäkään vaan tein, 

isomman rintsessan avustuksella mutta saimpahan tehtyä.

   

Minun sisäinen tieni vei hetkeksi kauas,

 järkyttävän kauas mutta takaisin tulin ja olen onnellisempi

kuin lähtiessäni. 

Tiesin että tämän reissun aika on joskus mutta siihen että se osui nyt oli jollain muulla sormensa pelissä.

Mummo aina sanoi että kauas on pitkä matka ja niinhän se oli.

Ymmärsin enemmän kuin uskoinkaan ja kasvoin ihmisenä ainankin 5 metriseksi.

Tästä on hyvä jatkaa.

Kiitos että olette pysyneet siellä.

Muisto vain, on muisto vain......

.... kesästä tuli tänään muisto kun aurinko paistaa terdelle niin kirkkaasti (likaiset ikkunat pyh) ja lämmittäen. Jos ois ollu aikaa oisin istahtanu persiilleni ja nauttinu mutta minkäs teet juostava on. 

Noo emmää ny juassu mutta ei vaan kerenny jäädä nauttimaankaan siihen vaikka miäli ois tehny. 

Peitot oottelee siellä kylmiä iltoja.

Illemmalla ois aiheena mintun kuivatusta... voi pirskatti , ikinä en oo mtn kuivattanu mutta nyt on pakko koska minttua on ja paljon ja se tuoksuu järisyttävän ihanalle. 

Taitaa löytyä uusi lemppari tuoksu tuon vaniljan rinnalle.

 Ette usko kuinka hyvälle vanilja tee maistui kesän tauon jälkeen ja se tuoksu. 

Ihana njamskis.

Joskus tuntuu kaikki olevan yhtä taistelua asioiden sujumisen suhteen täällä ainakin on tapana että kun takkuaa yksi niin sitten takkuaa kaikki. 

Kesällä oli aikaa vaikka mihin mutta nyt tuntuu ettei vuorokauden tunnit riitä mihinkään. 

Kai se taas siitä kun pääsee arjen harmauteen kiinni. 

Päässä risteilee ideoita ja kaikkia juttuja ristiin rastiin joita täytyis päästä kokeilemaan. 

Säästelen niitä kai niihin pimeisiin kylmiin iltoihin, ehkä en tiiä.

Nyt vaan tuntuu että aika rientää liian lujaa eteenpäin.

TIK TAK TIK TAK.....Kello joka ei käy.... ainakaan oikeaa aika vaikka tekis mitä.

Keittiö sai "uuden" lampun joka siis ei oo uus mutta odottanut varastossa jo jonkun aikaa kattoon pääsyä... 

ei oo kerenny kuulemma.

Vähän piänihän se on mutta niinhän tuo keittiökin on.

Tyk tyk tykkään kovasti ja paljon. 

Ihanasti kaapin ovikin auki.

Tästä ehkä voi ajatella kuinka piäni ja kapea tuo "keittiö käytävä" on. 

Muistaakseni vain alle puoltoista metriä leveä ja kaks ja puol pitkä. Oikea suurperheen keittiö ;) 

ja siivous innon puuttumisesta johtuen tuon parempaa kuvaa ette saa ainankaan nyt. 

Alussa se oli kiva mutta nyt oon alkanu kaipaamaan oikeata keittiötä. 

Koska sitä ois muka tyytyväinen. 

Ihmismiäli on niin kummallinen.

MUTTA,

onneks edelleen kaikki täällä on tätä mieltä että ;

Nautitaan vielä kun voidaan auringosta ja tankataan vitaminiä talven varalle, sitä ihan ilmaista.

Syssymmällä sysymmällä......

Koko hela kesän aina ajattelin että sysymmällä teen sitä ja tota ja meen sinne ja tänne sekä tonne.

 Joo ei viel oo syssy, ja kun me ollaan kotiuduttu ja arki armas kippura varvas  alkoi niin kaikki on kyllä jääny kun tatti siihen jätökseen. 

Reissu oli ihana vaikkei mitään desing lomailua ollukkaan vaan ihan ukkopahan sukulaisia kierrettiin ja vähän niinkö evakkoina asusteltiin.

 Ja p*****t joitakin ihmisiä on siunattu muullakin kun laihalla tilipusilla ja oli kuulkaa mökkiä jos monenmoista eipä juurkaan tullu evakko oloja vaan oltiin kun siellä kuuluisassa herran kukkarossa. 

Uitiin ihan huolella rinsessat asui järvessä koko viikon ,syötiin ja saunottiin oikein urakalla. 

Seura oli ihanaa ja kunnon pään tyhjennys reissuhan tää oli kaikille meille ja vieläpä onnistunut sellainen.
Oli ihana nähdä  ihania ihmisiä joihin ei juurkaan muuten törmäile koska tuonne "itäsuomeen" on niin vähän asiaa ja heillä yhtä vähän tänne päin........

Näistä maisemista me alotettiin.

 Ihania maisemia ja ihania tunnelmia.
Kaksi ihan erilaista mökkiä ja perhettä mutta samaa oli järven ranta, leppoisa tunnelma,
 ranta saunat ja ihmiset niin ihanat.
Näillä on hyvä sitten jatkaa kylmään talveen.

Jotakin sentään sain näin ihanan kesän jälkeen aloitettuakin.
 Sain toisesta mökkeily-kyläily paikastamme niinsanotut Detox- jalkatyynyt .
 En tiiä sanotaanko niitä virallisesti juurikin tuolla nimellä mutta nyt on eka yö takana ja ainankin tähän asti asia on ok.
Kerron lisää asiasta kun saan tuon 4 päivän "kuurin" ohitse.
Meillä isompikin rinsessa hurahti ja nukkuu nyt autuasta rinsessan unta puhdistustyynyt jaloissaan yläkerrassa joten saatte varmaankin aika kattavan kokeilu rapsan kunhan saadaan asia (ja p****t) pakettiin ja taputeltua valmiiksi.
Kyse on siis tälläisestä asiasta:

Foot Detoxin on kehitellyt Tri Itsuko Kawase, joka on viettänyt yli 26 vuotta japanilaisissa metsissä tutkien sitä, miten puut sekä kasvit pääsevät eroon itseensä imemistään ei-toivotuista aineista (osmoottinen prosessi). Kun hän lähti kehittelemään puhdistavaa jalkapohjalaastaria, Itsuko huomasi, että ihmisen paras tapa jäljitellä tätä puiden ja kasvien prosessia on lymfajärjestelmämme aktivointi.

Lymfakierto toimii verenkierron rinnalla palauttaen verisuonista tihkuvan nesteen ja suolistosta imeytyvän rasvan takaisin verenkiertoon. Jos tämä järjestelmä ei toimi, vaan on tukossa, seuraa tästä jatkuvaa turvotusta. Lymfakierto häiriintyy mm. liikunnan puutteesta, jolloin turvotusta sekä kuonaa alkaa kertyä erityisesti alaraajoihin. Laastari aktivoi 33 eri kasvin avulla kehomme kykyä poistaa elimistöstä kuonaa ja solumyrkkyjä.

Kahtotaan siis muutaman päivän päästä kuinka sisäisesti kau (h) nistuneita me ollaan.
Tänään alkaa myös Hydropic jota jo viime ja edellis talvena kävin remuamassa paikallisessa uimahallissa ihanan ystiksen kanssa, parastahan siinä on tietty sauna ja seura. Joten kai sitä voi siinä p,n jauhamisen yhteydessä hieman polskutellakin
Eli joo o jotain sentään saan tehtyä myös itseni hyväksi näköjään.

Ps: onneks tänään sataa =) saan uppoutua teitin muiden juttuihin ihan huoletta kun uloskaan ei voi mennä. Ihan kun sisällä ei ois hommeleita.... =)

Lomalla.................

........ päälomalla ollaan oltu ja ihan mettässä ja puskasakin edelleen.

 Remppahommelit antaa odotuttaa itseään kun ei nappaa niin ei nappaa kai sitä sitten talavellakin ehtii maalia lääppimään ja tapeettia vetämään ja ja ja ja ja.....

Juhlittiin juu ukkopahan tätiä englantilaisten tee kutsujen teemalla ja voi piaru.......  tätin tytsi asuu enklannissa ihan vallan ja poikkes tänne tekemään äiteelleen synttärit.

( ihana tytsi  kröhöm kröhöm )

Ja herkut oli teeman mukaiset.... 

Harmittaa kun ei tullut kuvia napattua ollenkaan kuten tavallista juhliin mennessä huomattiin että Nikon akku löi tyhjää..... =(

No mutta ihanat juhlat oli ja siellä viihdyttiin koko hela lauantai yömyöhälle asti.

Sitten oonkin ollu vaan niin puskassa ja huomenna meen uuestaan laatu vaan vaihtuu.

 Ainankin siihen asti kun vattuja kypsyy lisää.

Lapasilla alkaa loma painaan päälle ilmiselvästi alkaa tekeminen loppua kun on aikaa tapella. 

Muutamia riitoja jo joutunut tällä viikolla oikein huolella selvittämään ja sillä päätetiin ukkelin kanssa ottaa pikku breikki ja lähteä lapasten kanssa reissun päälle ennenkö ne koulut ja arki meille oikeesti alkaa. 

Pari pikku hommaa ois viel ja sit ens viikolla startataan.

Täällä ihan oikeasti kaatuu seinät päälle ja ajattelin jo tälläsen eteisen taulun teettää......

Kuva on ilikeesti kopsattu mehtä emännältä. Mutta kun kolahti vaan aikas kipiästi miunkin nilkkaan.

Muutama pihahomma ja ukkelilla duuni homma tekemättä ja sit myö lähettään viäntämmään sitä siwan kokoista perhe-helvetti-autoo kohti kuoppijoo ja muutenkin ylöspäin mennään.

 Elukoille tulee hoitaja kottiin joten eipä tarvihe niistäkään huolta kantaa ja pysyy torppakin asuttuna.

 Ihan into piukeena ootan ja lapasetkin puhkuu kun päästään vihdoin uusiin maisemiin. 

Vaikka keväällä mietittiin ettei mihinkään mentäis kun lomat menee niin tyhmästi limittäin ettei oikein ehittäis ja lapasetkin oli ihan tyytyväisiä ainankin tähän asti. 

Saatiin kuin saatiinkin lomia hiukkasen päällekkäin ja siks päästäänkin lähtemään. 

Ihanaa.... 

sitä ootellessa voi hiukan poksahdella vaikka innosta......