keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Olen ylen syöneen onnellinen siitä lahjus määrästä mitä sain.
Olen siis ollut yltiöpäisen kiltti. 
Tarviskoos ens vuanna olla tuhmempi?
No ei kai kantsis.

Meillä oli ihana joulu, niinkun kai joulun kuuluiskin olla.
Ihan omalla väellä pitkästä aikaa oltiin ja vaikka ruokapöydässä tulikin tunne että 
joku puuttuu en antanut sen häiritä.
Eikä oikeasti puuttunut mutta tunne kaihersi hetken.

Tänään ei olekkaan muuta tehty kuin  lapaset on pelannu wiillä uusia pelejään jo aamusta asti
ja mie oon syöny , syöny ja taas vähän syöny.
Ja maannu kyljeltä toiselle ja selältä mahalle joka on hiukan vaikeampaa
mutta pakko käännellä valasta ettei tuu makuuhaavoja.



Niin että joulun jatkoja vaan kaikille.

Toivottelee; Mozart ja sen palvelijat.

ps; ens joulunakaan ei tarvii pukin tulla sisälle asti notkumaan, meillä ei kuulemma pipalipukkeja kaivata.

perjantai 20. joulukuuta 2013

4 yötä kai....


Jouluun on...........
Ja joo o sieltä se tulla jollottaa...........
Ei sitä pakoonkaan pääse, josko ei kai tarviikkaan.

Runosuoni ei nyt kuki ja sanainen arkkukin on tyhjä. 
Nauttikaa silti näistä tai olkaatten vaikka nauttimatta.
Tällästä meille tällä kertaa........



Kiitos Pepi, Aina nää vaan ilahduttaa vuodesta toiseen. Paikasta paikkaan



Mini uuniin panin valkean, istuin ja join glögiä.

Näin on hyvä jatkaa. <3

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Addiktoitumisen kuningatar

Olen rakastunut...................
........Uuteen ystävääni sillain kuinka samaa sukupuolta olevaan ihmiseen voi vaan rakastua.
Oikeesti ystävyys ei ole uusi asia välillämme mutta se on saanut viime aikoina uusia ulottuvuuksia.
Pitkästä aikaa voin olla jonkun seurassa ihan tasan just se mikä olen.
Pitkästä aikaa tulee laiteltua tekstareita yömyöhään ja yksin klkiessa löytää asioita joista se toinen saattaisi tykätä niin on ihan pakko tägätä että: Hei tsekkaas tää ja tää.
Saman henkinen mutta silti niin eri maata.

Kuva kuuklattu


Olen rakastunut toiseenkin ihmiseen. 
Voisin tuijotella häntä 24/7 ja aina se hymy vaan nousee sieltä vaikka olisi kuinka pahapahapaha aamu takana.
Jotenkin tämänkin ihmisen kanssa kaikki on vaan niin luontevaa ettei edes tajua ettei me ollakkaan tunnettu aina.
Jotenkin ehkä olen onnistunut hukkaamaan kaikki ihmiset paitsi ne rakkaimmat ympäriltäni ja unohtanut ystävien olemassaolon tärkeyden.
 Onhan minulla ystäviä mutta jotenkin tässä elämän vaiheessa olen vain jättänyt ne taakseni ja ajatellut vain itseäni.  
Nyt kun on jäänyt aikaa jäsennellä asioita päässäni olen löytänyt siis oman mukavan itseni ja jopa 
onnistunut jakamaan sen muidenkin kanssa. 
Alan siis addiktoitua ystävyyteen.
Kolmas on lakritsa tee. 
Annoin itselleni vihdoin ja viimein periksi ja poikkesin kauan sitten isolle 
kirkolle avattuun villikissa kauppaan ja jumituin 
sen järkyttävän kokoisen ylitsepursuavan ostoskorin kanssa siihen tee pussi hyllylle ja hetken tuijoteltuani näin lakritsa anis teetä. 
Voi mikä taivas sen myötä on auennutkaan. 
Nyt sitä on saatava aamulla,aamupäivällä,päivällä, iltapäivällä, välipäivällä ja iltapäivälläkin ja ainankin illalla.
Hmmm.....
elämä muutenkin mallillaan kakarakoiran puolitassua peittävä haava umpeutumassa 
ja kakarakoira alkaa muistuttamaan neljä tassuista oliota 5 tassuisen ramman sijasta.
Vihreää ilmapalloa joudutaan käyttämään ulkoillessa vielä ehkä koko talvi mutta hän on jo niin tottunut siihen että ennen ulos lähtöä istuu ja ojentaa tassun hienosti paketoitavaksi ja ilmapallotettavaksi ja sitten takaisin tullessa istuu ja ojentaa tassun purettavaksi.
(Ja kyllä puhuttelen koiraani häneksi jos joku kielipoliisi ny näkee vaivaa tästä persoonamuodosta)
Herkkujen paikankin hän on jo paikallistanut koska lelliähän piäntä täytyy ainankin joka toisessa käänteessä.

Alan olemaan paria tenttiä valmis. 
Valmis mihin se on vielä arvoitus ja matka sinänsä uskoisin niin, mutta sitä se on mitä jo kauan kauan kauan olen haaveillut. 
Nyt olen ehkä muutamaa askelta lähempänä sen unelman toteutumista vaikkakin matka on vielä pitkä ja kivinen veikkaisin.

Tulin siis siihen tulokseen että olen addiktoitumisen kuningatar ja holisti mikä holisti. 
Ai niin pisaraakaan en ole juonut 14 kuukauteen siis alkomahoolillista juomaa ja enään en edes muista miksi sen lopetin, tuskin aloitan kuitenkaan uudestaankaan.
Josko se ei ollut minulle ennenkään ongelma mutta se vähäinenkin on jäänyt pois ja hauskaa on silti ollut, monen monta ikimuistettavaa hetkeä ihanien ihmisten kanssa josko on ollut myös surullista huomata etten kaikille ole kelvannutkaan enään seuraksi ja olen joutunut selittelemään valintaani. 
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa .......

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Pänttäystä pänttäyksen perään......

.... Tänään ois voinut tehä muutakin kuin päntätä päähänsä tietoa
 jota en tiedä tarvitsenko koskaan.
Tarvitsen, mutta nyt tuntuu älyttömän turhauttavalta.
Yritysjuridiikkaa ja taloushallintoa....
 
Hohhoijaa voiko tylsempää olla.......
EI !!!!!
 

(Kuva lainattu)

 
 
 
Pää hajoo tai ainankin se tuntuu siltä.
Ei vaan voi tälläinen käsillä tekijä istua paikollaan montaa tuntia ja lukea päntätä,
ja yrittää vielä ymmärtääkkin lukemastaan jotakin.
Nooh elämä on täynnä valintoja ja ihan itte oon tämänkin sopan keittäny joten kai se on vaan kärsittävä ja loppuun lusikoitava.
NIIH !!!!!
 
 
 
( kuva omista rojekteista)
 
Mutta uskon että kun tämän matkan saan päätökseen ja kahlattua polun tyvestä latvaan, olen viisaampi.
Tai ainankin kuvittelen olevani tai ainankin toivon koska jos en, niin tästä pään seinään hakkaamisestahan ei oo ollu mitään hyötyä.
Siis vielä hetki kirja nenään kiinni ja sivistyskoneisto käyntiin.
Tauko on ohi. 

lauantai 2. marraskuuta 2013

Osui ja upposi

Kiitos Pepi että sait miutkin siihen testi koukkuun ujutettua ja uskaltauduinhan sitten sen tekemään.....
 
 




 
 
Että tällästä .......
 
Kasi immeinen on tälläinen :
 
vahva * rohkea * rehellinen * päättäväinen * suojelevainen * suurisydäminen 
 oikeudenmukainen * suora * itsevarma * järkkymätön * riippumaton * tinkimätön * johtaja *
voimakastahtoinen * kallio * yrittäjähenkinen * haastava * painostava * suorasanainen * määräilejä * oman tiensä kulkija *
 
Parhaimmillaan: vahva, suurisydäminen ja suojelevainen
 Huonoimmillaan: vaativa, määräilevä ja pelottava
 
8-tyyppiä motivoi vastuu ja johtavassa roolissa oleminen
 
 "Minä haluan päättää asioista ja olla vastuussa.
Sanon yleensä suoraan sen, mitä tarkoitan, ja olen myös sanani mittainen.
Kunnioitan rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta ja pyrin toimimaan arvojeni mukaisesti."
 
 
Kasit ovat vahvoja ja itsevarmoja ihmisiä.
Heistä säteilee auktoriteettia ja vaikutusvaltaa.
Kasien ei yleensä tarvitse korottaa ääntään tai tehdä itsestään suurta numeroa,
sillä heitä kuunnellaan ja kunnioitetaan heidän luontaisen karismansa ansiosta.
 Kasi haluaa, että häntä kunnioitetaan ja että hänen itsemääräämisoikeuttaan ei pyritä rajoittamaan.
Kasi haluaa olla itsenäinen ja riippumaton, mutta hän on myös erittäin turvallinen ja suojelevainen perhettään
ja ystäviään kohtaan. Kasit ovat parhaimmillaan silloin, kun he saavat olla vastuussa ja heidän kykyihinsä luotetaan.
 Kasit ovat hyvin oikeudentuntoisia. He puolustavat heikompia ja puuttuvat vääryyksiin ja epäoikeudenmukaisuuteen rohkeasti
 ja omaa nahkaansa säästelemättä.
 Kasi on voimakastahtoinen ja menee "läpi vaikka harmaan kiven"
pyrkiessään tavoitteeseensa. Kasit ovat hyvin yrittäjähenkisiä ja
ottavat myös taloudellisia riskejä toteuttaakseen unelmansa.
 He tekevät periksi antamattomasti töitä tavoitteidensa eteen eivätkä luovuta helposti.
Neuvokkuus ja sisäinen intohimo ohjaavat Kasia ja hän on erittäin taitava toteuttamaan mahdottomaltakin näyttäviä hankkeita.
Kasit hakeutuvat usein johtavaan asemaan tai ryhtyvät yrittäjiksi, sillä heillä on luontainen tarve päättää asioista ja olla
oman elämänsä ohjaksissa. Kasit arvostavat rehellisyyttä eivätkä anna helposti anteeksi, jos kokevat tulleensa petetyiksi tai huijatuiksi.
Kasit ovat selviytyjiä ja nousevat yleensä nopeasti takaisin jaloilleen, vaikka olisivat kokeneet koviakin kolhuja elämässään.
 Kasit ovat voimakasluonteisia ja suorasanaisia. He suhtautuvat elämään mutkattoman suoraviivaisesti eivätkä oikein ymmärrä jahkailua
ja epäröintiä. Kasin on vaikeaa ymmärtää heikkoutta ja epävarmuutta toisissa ihmisissä, sillä hän ei salli sitä itselleen.
Kasi haastaa toisia voimallisuudellaan ja haluaa tietää kuka päättää ja kuka on vastuussa. Kasi saattaa olla määräilevä ja
dominoiva halutessaan saada tahtonsa läpi, mutta samalla hän kuitenkin kunnioittaa vahvuutta ja suoruutta toisissa.
Vihaisena Kasi saattaa olla uhkaava ja pelottava. Kasit näyttävät kielteiset tunteensa samalla voimalla,
 jolla he suhtautuvat elämään muutenkin. Kasit huomaavat usein itsekin taipumuksensa liioiteltuun voimankäyttöön.
Kasin sanoin: "aina hyttysen tappamiseen ei tarvita dynamiittia".
 Parhaimmillaan Kasi on vakaa, päättäväinen ja arvovaltainen. Tasapainoisena hän on luontainen johtaja,
jota muut kunnioittavat ja arvostavat. Kasi on parhaimmillaan silloin, kun hän puolustaa ja suojelee toisia
vahvuudellaan ja työskentelee sellaisten asioiden puolesta, joihin uskoo koko suuresta sydämestään.
Kasit ovat parhaimmillaan todellisia sankareita, jotka yltävät suuriin saavutuksiin ja pitävät omiensa puolia viimeiseen saakka.
Kasi on rohkea, vahva ja suurisydäminen ihminen, joka osaa ottaa vastuuta luontevasti.
Kasit ovat ystävinä, työtovereina ja perheenjäseninä korvaamattomia tukipilareita,
joiden puoleen on turvallista kääntyä niin pienten kuin suurtenkin ongelmien kanssa.
 
Ja Kolmois tyyppikin sieltä löytyi :
 
päämäärätietoinen * vakuuttava * aikaansaava * itseään kehittävä * innostava esikuva *
kunnianhimoinen * motivoitunut * menestyvä * esiintyjä * tavoitehakuinen * muuntautumiskykyinen *
roolimalli * nopea * kilpailuhenkinen * käytännöllinen * itsevarma * voitontahtoinen * kiireinen
 
Parhaimmillaan: aikaansaava, pätevä ja esimerkillinen
 Huonoimmilaan: kilpailuhenkinen, työkeskeinen ja kärsimätön
 
  3-tyyppiä motivoivat menestys ja tavoitteet
 
 "Minua innostaa se, että menestyn itselleni tärkeillä elämänalueilla. Nautin siitä,
että voin olla myönteinen esimerkki muille. Haluan yltää nopeasti ja tehokkaasti omiin tavoitteisiini."

Kolmoset ovat parhaimmillaan ihailtavia ja aikaansaavia menestyjiä.
Kolmoselle on tärkeää olla paras siinä mitä hän tekee ja siksi
Kolmoset ovat usein oman alansa huippuja. Kolmoset pyrkivät näkyvään ja hyvään asemaan ja saattavat olla johtopaikoilla työpaikallaan,
harrasteseuran puheenjohtajia, menestyneitä yrittäjiä tai esiintyjiä.
Kolmoselle on tärkeää erottua edukseen ja hän työskentelee uutterasti
saavuttaakseen tavoitteensa. Kolmonen nauttii huomiosta ja haluaa tunnustusta onnistumisistaan.
 Kolmoset ovat yleensä edustavia ja muuntautumiskykyisiä. He osaavat olla luontevasti hyvinkin
erilaisissa tilaisuuksissa ja ihmisjoukoissa. Kolmoset ovat tehokkaita toteuttamaan tavoitteitaan
ja pyrkimyksiään ja näyttävät yleensä suoriutuvan tehtävistään hämmästyttävän ripeästi.
Kolmoset ovat usein urakeskeisiä ja pyrkivät näyttämään mahdollisimman menestyneiltä ja
sosiaalisesti hyväksytyiltä. Kolmonen on luonnostaan itsevarma ja tehokas,
mutta joskus myös harkittu ja laskelmoiva. Kolmosen ulkoinen itsevarmuus saattaa kätkeä alleen myös epävarmuutta ja alemmuudentunnetta,
sillä hän kokee menestymisen ja onnistumisen itsetuntonsa kannalta hyvin tärkeäksi.
 Kolmoset näkevät paljon vaivaa menestyksensä eteen ja saavuttavat elämässään yleensä  paljon.
Kolmonen pyrkii korkeisiin tavoitteisiinsa kovalla työllä ja kokee onnistumisen hyvin tärkeäksi.
Kolmosella on vahva sisäinen tarve olla paras siinä, mitä hän tekee. Menestymisen korostunut merkitys
saattaa saada Kolmosen mittaamaan omaa arvoaan ehkä liiaksi työnsä tulosten kautta.
Kolmonen haluaa onnistua, mutta pelkää samalla epäonnistumista ja tekee siksi niin paljon töitä
tavoitteidensa eteen. Onnistumisen tavoittelu saattaa näkyä joskus myös kilpailuhenkisyytenä tai
jatkuvana itsensä tai osaamisensa kehittämisenä.
 Parhaimmillaan Tehokas Suorittaja eli Kolmonen on itsevarma, energinen ja aikaansaava.
Hän on sopeutuva, viehättävä ja ystävällinen. Kolmonen on yleensä erittäin kunnianhimoinen kehittämään
itseään ja tulemaan "parhaaksi omaksi itsekseen". Parhaimmillaan Kolmonen on erittäin vakuuttava ja motivoi toisia omalla positiivisella
esimerkillään. Kolmoset saavat yleensä todella paljon aikaan ja ovat hyvin usein näkyviä ja ihailtuja yhteisönsä jäseniä.
Heillä on jatkuvasti vauhti päällä ja paljon asioita työn alla. Kolmoset ovat myös huumorintajuisia ja hauskoja seuraihmisiä.
Kolmosten kanssa on mukavaa tehdä melkein mitä vaan, sillä he saavat asiat yleensä sujumaan vaivattomasti, tehokkaasti ja miellyttävästi.
 
 
 
Eli osu ja uppos......

torstai 31. lokakuuta 2013

Kadoksissa vai

hävöksissä ????
 Täällä ainankin hukassa kirjoitus into.
Palauttelen sitä tuonne toiselle puolelle.
Menkäähän sinne....
 
 
 
 
 
Kipin kapin........
 
 

tiistai 24. syyskuuta 2013

Syksy saa .....

Olen siis palannut. 
Pois en kai oo ollutkaan muuten kun kirjoottamati on jääny. 
Elämä heittää välillä niin häränpyllyä kun olla ja voi mutta ei kaada näköjään kuitenkaan. 
Monesta luovuin ja paljon sain. 
Kiitos siitä. 
Tästä meinasin luopua mutta en sittenkään, sormet soi kirjoittamisen kaipuusta ja suu napsaa puhumisen puutteesta, joten täällä taas. 


Kesän viimeiset niin luulin mutta on siellä puskassa näitä vieläkin.




Päällystin sen ikuisen murheenkryyni eteisen seinän ja olen siitä veri häpi.
Se oli taas sellanen ikäänkuin hätänen juttu. 
Täys valkoisesta ja tylsästä kuvan kaltaiseksi = vajaa 4 tuntia.
Kiitos ja kumarrus.

Olen siis edelleen hengissä, en kysyny en kopsassu keneltäkään vaan tein, 
isomman rintsessan avustuksella mutta saimpahan tehtyä.
   





Minun sisäinen tieni vei hetkeksi kauas,
 järkyttävän kauas mutta takaisin tulin ja olen onnellisempi
kuin lähtiessäni. 
Tiesin että tämän reissun aika on joskus mutta siihen että se osui nyt oli jollain muulla sormensa pelissä.
Mummo aina sanoi että kauas on pitkä matka ja niinhän se oli.
Ymmärsin enemmän kuin uskoinkaan ja kasvoin ihmisenä ainankin 5 metriseksi.
Tästä on hyvä jatkaa.

Kiitos että olette pysyneet siellä.




perjantai 16. elokuuta 2013

Muisto vain, on muisto vain......

.... kesästä tuli tänään muisto kun aurinko paistaa terdelle niin kirkkaasti (likaiset ikkunat pyh) ja lämmittäen. Jos ois ollu aikaa oisin istahtanu persiilleni ja nauttinu mutta minkäs teet juostava on. 
Noo emmää ny juassu mutta ei vaan kerenny jäädä nauttimaankaan siihen vaikka miäli ois tehny. 




Peitot oottelee siellä kylmiä iltoja.


Illemmalla ois aiheena mintun kuivatusta... voi pirskatti , ikinä en oo mtn kuivattanu mutta nyt on pakko koska minttua on ja paljon ja se tuoksuu järisyttävän ihanalle. 
Taitaa löytyä uusi lemppari tuoksu tuon vaniljan rinnalle.
 Ette usko kuinka hyvälle vanilja tee maistui kesän tauon jälkeen ja se tuoksu. 
Ihana njamskis.

Joskus tuntuu kaikki olevan yhtä taistelua asioiden sujumisen suhteen täällä ainakin on tapana että kun takkuaa yksi niin sitten takkuaa kaikki. 
Kesällä oli aikaa vaikka mihin mutta nyt tuntuu ettei vuorokauden tunnit riitä mihinkään. 

Kai se taas siitä kun pääsee arjen harmauteen kiinni. 
Päässä risteilee ideoita ja kaikkia juttuja ristiin rastiin joita täytyis päästä kokeilemaan. 
Säästelen niitä kai niihin pimeisiin kylmiin iltoihin, ehkä en tiiä.
Nyt vaan tuntuu että aika rientää liian lujaa eteenpäin.

TIK TAK TIK TAK.....Kello joka ei käy.... ainakaan oikeaa aika vaikka tekis mitä.

Keittiö sai "uuden" lampun joka siis ei oo uus mutta odottanut varastossa jo jonkun aikaa kattoon pääsyä... 
ei oo kerenny kuulemma.
Vähän piänihän se on mutta niinhän tuo keittiökin on.

Tyk tyk tykkään kovasti ja paljon. 

Ihanasti kaapin ovikin auki.

Tästä ehkä voi ajatella kuinka piäni ja kapea tuo "keittiö käytävä" on. 
Muistaakseni vain alle puoltoista metriä leveä ja kaks ja puol pitkä. Oikea suurperheen keittiö ;) 
ja siivous innon puuttumisesta johtuen tuon parempaa kuvaa ette saa ainankaan nyt. 
Alussa se oli kiva mutta nyt oon alkanu kaipaamaan oikeata keittiötä. 
Koska sitä ois muka tyytyväinen. 
Ihmismiäli on niin kummallinen.

MUTTA,
onneks edelleen kaikki täällä on tätä mieltä että ;


Nautitaan vielä kun voidaan auringosta ja tankataan vitaminiä talven varalle, sitä ihan ilmaista.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Syssymmällä sysymmällä......

Koko hela kesän aina ajattelin että sysymmällä teen sitä ja tota ja meen sinne ja tänne sekä tonne.
 Joo ei viel oo syssy, ja kun me ollaan kotiuduttu ja arki armas kippura varvas  alkoi niin kaikki on kyllä jääny kun tatti siihen jätökseen. 
Reissu oli ihana vaikkei mitään desing lomailua ollukkaan vaan ihan ukkopahan sukulaisia kierrettiin ja vähän niinkö evakkoina asusteltiin.
 Ja p*****t joitakin ihmisiä on siunattu muullakin kun laihalla tilipusilla ja oli kuulkaa mökkiä jos monenmoista eipä juurkaan tullu evakko oloja vaan oltiin kun siellä kuuluisassa herran kukkarossa. 
Uitiin ihan huolella rinsessat asui järvessä koko viikon ,syötiin ja saunottiin oikein urakalla. 
Seura oli ihanaa ja kunnon pään tyhjennys reissuhan tää oli kaikille meille ja vieläpä onnistunut sellainen.
Oli ihana nähdä  ihania ihmisiä joihin ei juurkaan muuten törmäile koska tuonne "itäsuomeen" on niin vähän asiaa ja heillä yhtä vähän tänne päin........


Näistä maisemista me alotettiin.




 Ihania maisemia ja ihania tunnelmia.
Kaksi ihan erilaista mökkiä ja perhettä mutta samaa oli järven ranta, leppoisa tunnelma,
 ranta saunat ja ihmiset niin ihanat.
Näillä on hyvä sitten jatkaa kylmään talveen.



Jotakin sentään sain näin ihanan kesän jälkeen aloitettuakin.
 Sain toisesta mökkeily-kyläily paikastamme niinsanotut Detox- jalkatyynyt .
 En tiiä sanotaanko niitä virallisesti juurikin tuolla nimellä mutta nyt on eka yö takana ja ainankin tähän asti asia on ok.
Kerron lisää asiasta kun saan tuon 4 päivän "kuurin" ohitse.
Meillä isompikin rinsessa hurahti ja nukkuu nyt autuasta rinsessan unta puhdistustyynyt jaloissaan yläkerrassa joten saatte varmaankin aika kattavan kokeilu rapsan kunhan saadaan asia (ja p****t) pakettiin ja taputeltua valmiiksi.
Kyse on siis tälläisestä asiasta:

Foot Detoxin on kehitellyt Tri Itsuko Kawase, joka on viettänyt yli 26 vuotta japanilaisissa metsissä tutkien sitä, miten puut sekä kasvit pääsevät eroon itseensä imemistään ei-toivotuista aineista (osmoottinen prosessi). Kun hän lähti kehittelemään puhdistavaa jalkapohjalaastaria, Itsuko huomasi, että ihmisen paras tapa jäljitellä tätä puiden ja kasvien prosessia on lymfajärjestelmämme aktivointi.
Lymfakierto toimii verenkierron rinnalla palauttaen verisuonista tihkuvan nesteen ja suolistosta imeytyvän rasvan takaisin verenkiertoon. Jos tämä järjestelmä ei toimi, vaan on tukossa, seuraa tästä jatkuvaa turvotusta. Lymfakierto häiriintyy mm. liikunnan puutteesta, jolloin turvotusta sekä kuonaa alkaa kertyä erityisesti alaraajoihin. Laastari aktivoi 33 eri kasvin avulla kehomme kykyä poistaa elimistöstä kuonaa ja solumyrkkyjä.
Kahtotaan siis muutaman päivän päästä kuinka sisäisesti kau (h) nistuneita me ollaan.
Tänään alkaa myös Hydropic jota jo viime ja edellis talvena kävin remuamassa paikallisessa uimahallissa ihanan ystiksen kanssa, parastahan siinä on tietty sauna ja seura. Joten kai sitä voi siinä p,n jauhamisen yhteydessä hieman polskutellakin
Eli joo o jotain sentään saan tehtyä myös itseni hyväksi näköjään.

Ps: onneks tänään sataa =) saan uppoutua teitin muiden juttuihin ihan huoletta kun uloskaan ei voi mennä. Ihan kun sisällä ei ois hommeleita.... =)



maanantai 29. heinäkuuta 2013

Lomalla.................

........ päälomalla ollaan oltu ja ihan mettässä ja puskasakin edelleen.
 Remppahommelit antaa odotuttaa itseään kun ei nappaa niin ei nappaa kai sitä sitten talavellakin ehtii maalia lääppimään ja tapeettia vetämään ja ja ja ja ja.....

Juhlittiin juu ukkopahan tätiä englantilaisten tee kutsujen teemalla ja voi piaru.......  tätin tytsi asuu enklannissa ihan vallan ja poikkes tänne tekemään äiteelleen synttärit.
( ihana tytsi  kröhöm kröhöm )
Ja herkut oli teeman mukaiset.... 
Harmittaa kun ei tullut kuvia napattua ollenkaan kuten tavallista juhliin mennessä huomattiin että Nikon akku löi tyhjää..... =(
No mutta ihanat juhlat oli ja siellä viihdyttiin koko hela lauantai yömyöhälle asti.

Sitten oonkin ollu vaan niin puskassa ja huomenna meen uuestaan laatu vaan vaihtuu.
 Ainankin siihen asti kun vattuja kypsyy lisää.

Lapasilla alkaa loma painaan päälle ilmiselvästi alkaa tekeminen loppua kun on aikaa tapella. 
Muutamia riitoja jo joutunut tällä viikolla oikein huolella selvittämään ja sillä päätetiin ukkelin kanssa ottaa pikku breikki ja lähteä lapasten kanssa reissun päälle ennenkö ne koulut ja arki meille oikeesti alkaa. 
Pari pikku hommaa ois viel ja sit ens viikolla startataan.

Täällä ihan oikeasti kaatuu seinät päälle ja ajattelin jo tälläsen eteisen taulun teettää......

Kuva on ilikeesti kopsattu mehtä emännältä. Mutta kun kolahti vaan aikas kipiästi miunkin nilkkaan.

Muutama pihahomma ja ukkelilla duuni homma tekemättä ja sit myö lähettään viäntämmään sitä siwan kokoista perhe-helvetti-autoo kohti kuoppijoo ja muutenkin ylöspäin mennään.
 Elukoille tulee hoitaja kottiin joten eipä tarvihe niistäkään huolta kantaa ja pysyy torppakin asuttuna.
 Ihan into piukeena ootan ja lapasetkin puhkuu kun päästään vihdoin uusiin maisemiin. 
Vaikka keväällä mietittiin ettei mihinkään mentäis kun lomat menee niin tyhmästi limittäin ettei oikein ehittäis ja lapasetkin oli ihan tyytyväisiä ainankin tähän asti. 
Saatiin kuin saatiinkin lomia hiukkasen päällekkäin ja siks päästäänkin lähtemään. 
Ihanaa.... 
sitä ootellessa voi hiukan poksahdella vaikka innosta......

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Herran kukkarossa......

....hermo lepää, vai lepäiskö paremmin jos sais sen herran paksun kukkaron. Jaa a tiiä sitä sitten.
Mää oon ollu vaan niin mettässä. Tänäänkin jopa kahteen kertaan kun ei kerta riittänynnä. 
Ekaks menin aamulla yssissein poimaseen pari litraa mustikoita ja sitten piti iltapäivällä mennä jo uurestaan. Toisella kertaa lähin kyllä alunperin kanttiksia mummelolle mettästään ja päädyin tontin takakulmalle sinne missä kasvaa niit kuormalavoja ja tais siel yks pösön raatokin asustaa mutta enovei törmäsin ihan järkyttävään vattupuskaan. 
En oo koskaan ees aatellu siel kasvavan mitään hyäryllistä jotain sontaa vaan. 
Puoltoist litraa vartissa keräsin siihen pussiin mihin niit kanttiksia piti laittamani ja sinne jäi niiiiiiiin paljon raakileita että jos ne kaikki saisin noukittua me hukuttais vattuihin. 
Ihan järkky paikka siis hyvässä mielessä järkky.
Sit äkkiipikaa kottiin ja vatut ensin kipporin kippoon matojen imeytykseen ja illemmalla pakkaseen ja takas metikköön. 
Rintsessakin ampas mukaani ja saatiinhan me mettästyskaverikin......



Mozarthan se läks meitin matkaan ja koko tuntisen seuraili meitin matkassa ja mourusi jos jäi liiaksi jälkeen.
Villahousut vaan pölisi välillä kun se poukkoili kivien ja kantojen yli.
Saaliiksi saatiin .......... 2 litraa mustikoita muttei kanttiksia yhden yhtäkään.
Noo ei viel oo ihan paras kanttis aikakaan enkä niit välttis haluakkaan mutta Mummelo niist taikoo itelleen kaikkia herkkuja. Minä en niit syä kuten en muitakaan sienilöisiä paitti pizzassa niit limanuljaskoita jos ne on kunnolla paistunu.....
Lisää mustikoita taidan vieläkin käyä poimasemassa vaiks huomenissa niin paljon niit sinne viel jäi vaikkakin niit jo aikas satsi edellisiltä kerroilta pakkasessa jo lymyääkin. On se vaan sellasta super fuudia, partaäijää, liraus hinajaa ja mustikoita. ISO NJAM.
Saa sitten talvellakin naatiskella.
Ihanaa kun kesä tuli takas. 
Toivottavasti jatkuu viel kauan.
 Kerkesin jo kyllä kaivaan kynttilöitä ja vilttejä ja jo hiukan tunnelmoimaankin. 
Kerkeehän sitä kait myähemminkin syssyileen ja synkisteleen.
Viikonloppu on taas yhtä juhlaa, johan tänä kesänä on 1 viikonloppu ollu ilman mitään kissanristiäisiä.
On ollu häitä, isoja synttäreitä, pienempiä synttäreitä , ristiäisiä,harjakaisia ja rippijuhlia.
Ja taas ois yhet isommat synttärit tiedossa.
Tuntuu välillä että elämä on yhtä juhlaa. 

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Se ois sitten sellasta .................

                  Joskus maailma ei oo ihan sellanen paikka millanen sen haluisin olevan. 
Joskus mun lapaset ei oo sellasia lapasia millasia niitten haluisin olevan.
Joskus mun ukkoprkl ei oo sellanen ukkoprkl millanen mää haluisin sen olevan.
Joskus mää en itte oo sellanen kun mää haluisin mun olevan.

Tulipahan mieleeni erään biisin sanat ;

Tahtoisin olla se joka olin silloin,
kun kuollakseni halusin,
tulla sellaiseksi kuin nyt olen,
noin tuhat vuotta taaksepäin


Ilmiselvästi :

 Minussa on ongelma,
jokin virhe ohjelmoinnissa
Puutteita koodissa
korvaan arvaamattomuudella
tuntuu että tekijät unohti otsaan kirjoittaa
ravistettava ennen käyttöä......

Ikinä kun ei voi olla onnellinen, skeptinen minäni hakee koko ajan virheitä ja puutteita ja merkkejä alkavasta myrskystä. Koko ajan mietin joo joko joko nyt tää loppuu joko joko joko nyt tulee joku joka räjäyttää kaiken tuusan nuuskaksi. Odottamiseen ja pelkäämisen menee se aika jonka joku viisaampi käyttäisi hetkestä nauttimiseen ja elämiseen.

Epätoivon vimmalla olen yrittänyt sopeutua sellaiseen ihmeellisyyteen kuin onnellinen elämä ja onnellinen minä. Arvatkaapas mitä ? Tänään sen taas löysin, ainakin hetkeksi.



Tää kaikkihan koostuu pienistä hetkistä, oivalluksesta rakastaa ja läheisistä jotka oikeesti pysyy lähellä eivätkä lähe mihinkään.



Siitä että on mielekästä tekemistä, siitä että on aikaa olla lähekkäin ja nauttia tekemästään ja olemisestaan.
Siitä että on aikaa yleensäkkin vain olla.



Ollappa jänis ja ollappa pihanurmella lötkönpötköllään.........



Valma vahtikanimme jota myös tuttavallisesti Ernestiksi kutsumme.
En oo jänis mutta huomenna voisin olla lötkönpötköllään en välttis pihanurmella mutta pötköllään kuitenkin.


Luulin että ruusujen aika oli jo mutta ehei. 
Nämä innostuivat uuteen kukoistukseen kun saivat uuden paikan ja uusia kavereita, saattaa olla että myös uudella mullalla oli jotain tekemistä asian kanssa.



keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Omituisten otusten kerhosta päivää

Tänään on ollu ihan hölmö päivä. Ihme lötkönpötköilyä villikset jalassa ja naamakirjan pelien hakkausta teinin kanssa kilpaa.  Mun kaikki blogi luettelot on kadonnu en kuulemma seuraile ketään ja nuo jotka tuossa sivussa näkyvät päivittyvät tuntien viiveellä.
Ei taas ymmärrä.......

             ***************************************

Annukalla oli Kaaoksen kesyttäjässä hauska kirjoitus inhokki sanoista ja vaikka kuinka yritin en keksiny omia inhokkeja. Mää oon kai sitten vaan näin lepsu tyyppi että ihan sama mitä muut puhuvat. Tai oikeestaan miten puhuvat.Ite kirjoitan tänne omaan blogiini ihan miten sattuu välillä murteella välillä joten kuten kieliopillisesti oikein ja välillä tuskin tunnistettavaa siansaksaa. Voishan kai käyttää oikeinkirjoitus nappulaa mutten mää jaksa. Tää on mun juttu ja jos joku näkee vaivaa mun kirjoitusvihreistä se tuskin lukee kauheen kauaa. Tykkäsin kauhian paljon koulussa ainekirjotuksesta varsinkin kun meillä yläasteella oli usein vapaita aiheita ja sain aina 9 ja 10, mutten silti oo mitenkään hyvä äidinkielessä ja kielioppi on ihan täys hepreaa mulle, nippanappa verbit tunnistan ja ehkä hyvänä päivänä adjektiivit. Opin lukemaan jo ennenkö täytin viis ja se on yks lemppari pakopaikoistani edelleen. Hyvä kirja kainalooon ja pötkölleen kummasti kuluu aika rattoisasti.
Miten siis on immeiset haittaako sejos joku kirjottelee väärin tai murteella tai jotenkin muuten omituisesti vai uetteko mielummin kieliopillisesti oikein kirjoitettuja tekstejä ???? Annukan vastauksen tiiänkin jo mutta entäs te muut ? Ei en aio muuttaa kirjoitustyyliäni vastaatte niin tai näin mutta kunhan ny kyselen.

         ***************************************

Mettään piti meneväni mutten sinnekkään asti päässy, en viitsiny lähtee kun sateli koko päivän.
Mutta pihalle kuurojen välissä menin.............


Pihalla tallustellessani löysin irto-kukkia.... sade pihkura riepotellu  mun äippäpäivä kukkiani ympäri pihaa ja se oikeastaan näytti aika kauniilta. Siellä täällä nurmikolla vaalean persikkaisia kukkia.



Liljojen aika näyttäis olevan ohi. Ja ruusujen.................................

 

 

Mikäs sitten kukkis seuraavaks.... jaa a..........
Tänään vielä vois kukkia järvessä tälläinen ............................

 

Ainankin pitäis olla lämmintä vettä kun on näin viileä ilma...... Koskaas se Jaakkeli viskaa sen kiven vai joko on viskannu ??????  Ei sillä että se ois haitannu ennenkään siis se kylmä vesi. Jos uitattaa niin sitten uidaan oli kylmää tai ei......

Huomenna kuitenkin mustikka metsään, eiks joo......

 
 

Joskus niin..............

joskus näin. Paluu arkeen ihanan rakkauspakkaus viikonlopun jälkeen tuntuu kuin moukarilla ottalompoloon löis. Paleltaa sielua myöten. Painajaisia ja kylmää hikee pukkaa yöt ja päivät kuluu sumussa. Sama vanha tunne hiipii sisuksiin: kohta paukkuu joku asia päin sitä kuumaa paikkaa jota myös kirosanalla on nimitelty.Orpopiru onttokolossaan taas huutelee älä ole onnellinen hetkeäkään ettei totuus unohtuisi. Mitään ei oo vielä tapahtunut mutta noitasieluni tietää odotella jo. Runttasin sen kyllä jo syvimpään syöveriin minkä löysin sisältäni mutta sieltä se piru huutelee aina kun saa tilaisuuden.

 Nooh... asiaan kuitenkin. Viikonlopun latauksella aloin eilen värkkäämään uutta kukkapenkkiä kirsikka puiden juurelle ,kun oli jaadattavia kukkasiakin eikä ne reppanat mahtuneet kasvamaan vanhoilla paikoillaan. Sitä en tiiä oliko kuunkierto sopiva ja  kasvun kausi katkeamassa mutta jaadasin ne ny kuitenkin meni syteen tai saveen. Ainankin ne on nyt paremmassa paikassa kun alkujaan joten jos tästä operaatiosta kuolevat niin se on sitten voivoi.




Vielä se näyttää vähän vajaalta mutta niin vähän jäi tilaa että täyttynee nopsaan. Ainankin toivon niin.



Muuallakin pihassa kukkia on ei ihan kaikkia tarvii jaadata.





Syntymäpäivä kimppu ystävälle. Jonka poikkesin pikimiten tänään viemään.
Ukkopaha kehui että; jaa taas  uusi pualen tontin kokonen kukkapenkkikö. No joo o  ehkä puoltoist metriä kertaa kaks on tuo pläntti. Noo se on miäs ei se aina välttis ymmärrä.

Tytsit oli kuvausmatkalla ihan tässä huudeilla.



Tänne lupasin itelleni mennä huomenna. Mun oma voima paikkani ;

Mustikoitakin jo on. Omasta pihasta sain jo piirakkamarjat.  Aamusta siis tuonne niin ehkä se orpopirukin putoo matkasta ja jää mettään ruikuttaan.