Kantriinan jälkeen jatkoimme takaisin katua ylöspäin korttelin yläkulmaan
Sielläkin tämä hiukan rämältä vaikuttava ryhmä otettiin lämpimästi vastaan ja kuulimme jopa tarinan putiikin synnystä sekä muutenkin jutustellen siirryimme katsastelemaan putiikin tarjontaa.
Putiikki vaikutti joka naisen unelma paikalta.
Löytyy laadukasta vaatetta ihan joka makuun sekä pientä ja hiukan isompaakin sisustelu tavaraa.
Jotenkin tämä paikka on mennyt minulta ohi enkä koskaan ole tullut poikenneeksi mutta nyt voin todeta että tämä ei jäänyt viimeiseksi kerrakseni tässäkään putiikissa.
Minua itseäni ilahdutti erityisesti .....
Pitsihelmaiset topit, hitiksi keskuudessamme noussut poro paita sekä tähti pipot ja paidat sekä muu tähti sisustustavara ja tekstiili.
Nämä jouduin valitettavasti jättämään odottelemaan itseäni.
Putiikki toimii jälleenmyyjänä Saint Tropez vaatteille ja saimmekin valita lahjana paidan josta ilmiselvästi muotoutui selkeä tiimipaita.
Seuraavaksi oli kaffepaussin paikka.
Annukka kun ei saanut makkaraansa ja muutenkin alkoi olla huiko olo jo minullakin niin tässä vaiheessa oli hyvä pysähtyä ja sulattella kaikkea näkemäänsä.
Sokkarilta suunnistimmekin sitten Hämeenkadun toiselle puolelle
Empä sielläkään hetkeen ollut poikennut mutta sielläkin meidät tervetulleeksi toivotettiin iloisin ilmein.
Taattua ihanaa indiskaa koko puoti pullollaan.
Väriä väriä ja väriä.
Ihanan yltäkylläistä ja täyteläisen oloista.
Omiksi suosikeiksini valikoitui tuo pelti tarjotin,nuo yllä olevat harmaa valkoiset isot mukit sekä nuo syvän turkoosit kipot yläkuvassa.
Joulupukki joulupukki listani senkun vaan
kasvaa.
Indiskasta suhautimme apostolin kyydillä kosken toiselle puolelle Koskikeskuksen kupeeseen puotiin nimeltä....
Huokailu jatkuu aina vaan.....
Taattua disainia ihan jokaiseen makuun.
Ja taas ne minun suosikkini...
Siinäpä ne kaikessa ihanuudessaan.
Ukkopaha kuvia selatessaan tokaisi tuon käden sopivan makkarin oveen ettei aina tarvis itte houkutella vaan voisi sanoa käden houkuttelevan vaimoa peremmälle.
Käsi kyllä vei minultakin enemmän kuin pikkusormen.
Nuo kattolamputkin näkisin niin roikkuvan omassa katossani.
Netti tekee tepposiaan ja tablen akkukin huutelee joten vieläkin jätetään jotain seuraavaan kertaan.
On tämä ollut niin täyteläinen ja kattava reissu etten sitä yhdellä jos kolmellakaan postauksella saa kattavasti tuotua julki.
Palataan siis astialle pikimmiten.
Sii juu taas....
♥♥♥♥♥♥♥♥♥
