viikko edellisestä.....

... kauhian nopsaan aika kuluu, ei ehdi kun hengittään välillä. hyvä että edes sitä. =)

Olen oppinut en vaan tiedä vielä mitä mutta pöhlö/urpo olo jatkunee vielä hetken... "opettaja" kysyi jossain vaiheessa koulutusta ja harjoitustehtävien tekoa onko kysyttävää ? Vastasin että; joo josko joku kertois että mitä helvettiä mää äskön tein.... ei kukaan kertonu... Urpo oloilu siis jatkuu.

Meille tuli lunta ihanan paljon (2 cm) lunta. Ihanaa ihanaa ihanaa. Valoisuusprosentti lisääntyi ulkona huimasti. mää niin tykkään.... ainakin vvielä kun sitä ei tarvii kolata.

viikonloppu meni matkaillessa lauantaina hain rintsessalle kampauspöytää sastamalasta eli kai se jotakin vammalaa oli ja sillä matkalla olin ajaa ojaan alla olevan kyltin takia. Jouduin tavaamaan kyltin tekstiä oikein ääneen ja moneen kertaan etten vaan lue väärin ja joo o näin siinä luki ;

voi herramunjee mikä j****lauta tää on..... melkein alkoi pelottaan kunnes guuglasin että juu u joku vainon aikainen rangaistuspaikka se on.  Aikas hassua.

viikonlopun aikana ehdin myös yhtä ja toista mallaileen sinne sun tänne. Varastin rintsessalta Pepin sydämet takaisin itelleni ja tänne ne päätyivät :

Tyk tyk tykkään hirmuisesti.
Kiki oli ainakin ihanasti käynyt vakoilemassa omia ikkunoitaan ja niin tein minäkin, ostin tähtivalot kun en pallovaloja löytänyt =( ja laitoin ne jo paikoilleen.
Meillä saa olla jo valoja koska me asutaan maalla ja meillä ei oo katuvaloja... Kauhian hyvä syy mun mielestä ainankin....

Kuten huomaatte meillä on oikeesti näin pimeetä ja tää kuva on otettu salamalla...

no okei okei ulkovalot ei ollu päällä mutta kuitenkin vakoilin siis kuistiani... pölhöö hommaa.....

Tälläset ne on sitten sisäpuolelta katottuna. Tykkään tästäkin...... =)


Sunnuntai menikin sitten seiväsmatkalla.... siitä ja kampauspöydästä lisää kun ehditään... kaikenkaikkiaan hieno vaikkakin kiireinen viikonloppu...

Kyläilin

Eilen siis sunnuntaina käväsin päiväkahvilla Punatukka-blogin kirjoittajan luona. Samalla tutustuin häneen ihan livenä. Miten voi olla noin ihana ihminen ???? Olin aivan mykistynyt ja eteisessä mut valtasi aivan uskomattoman hassu olo. Tuntui hurjan epätodelliselta astua maailmaan ja kotiin josta olin nähnyt niin monen monituista kuvaa ja nauruitkut silmissä lukenenut kyseisestä paikasta monen monituista ihanaa postausta. Ihminen sen kaiken takana oli ihan huippis tyyppi ja todellakin mun piti vaan poiketa siellä ja hakea töppölöiset ja härpäke uuteen kotiin...... ja arvatkaas siellä mää istuin 5 tuntia. Siis 5 tuntia ja tuntui kuin olisin istunut ennenkin., enkä olisi millään malttanut lähteä. Voi vitsi ihanan hassua tavata hänen kaltaisensa huippistyyppi. Kotiin lähdön aika tuli kuitenkin ja halatessa luvattiin nähdä uusiksikin. JIPPII.....

Mutta härpäkkeeseen.... Tähän ihanuuteen liittyy tarina. RouvaNeitiPunatukka joskus kesällä retkiltään sen löysi ja esitteli blogissaan ja tuli maininneeksi että siellä mistä hän sen kotiutti oli toinenkin. Minä siitä paikasta hälyyttämään tytsini ihanan, juoksujalkaa mammalle samanmoista hakemaan mutta kuinka olllakkaan ei siellä enään sitä ollut joten nielin tappioni karvaat kyyneleet. Nyt Ihanainen Punatukka halusi siitä luopua ja ajatteli minua ja kun olin töppös reissulla kuitenkin ajatuksissa tavata hänet niin samalla tämä härpäke ilmaantui käsiini kuin kohtalon sanelemana juttuna.

Ps: tässä härpäkkeessä roikkuneet ihanat ruutu sydämmet rintsessa omi heti ja kättelyssä omiin aarteisiinsa . Niistä sitten jotakin kuulemma kehittelee.... Ilolla odotan....

Ihan ensin ajatus oli  grillikatoksen kattoon tämä kuuluu mutta hetken sitä hypisteltyäni se ilmeisesti saa kunniapaikan keittiön katosta kunhan saan tälle ihanuudelle hiukan pitemmän ketjun. Ainakin talven ajaksi hän muuttanee siis meidän keittiön kattoon, koukuilla varustettuna ja ehkä mukeja tai jotain muuta killuen.
Ja voi herranpiaksut naapurin rouvan jalassa kun mä oon niin häpi tästä koko jutusta. Nyt mulla on härpäke, uusi ihana ihmistuttavuus ja rintsessa tossut mammalla ja pikkurintsessalla. tossut jäi samantien kummallekkin jalkaan ja hyvä kun yöksi ne maltettiin riisua.

Nytkin nämä ihanuudet lämmittävät varpaita. Lisä tossuja täytyy varppina tilata... *wink* *wink* postia tulossa Punatukka.

Iltasella oli niin energinen fiilis ja kun Neiti hänen korkea arvoisuutensa kantoi sisään tuolin jonka aiemmin pulpetin kera hommasin ja ilmoitti että ; tee tästä vaalean harmaa ja matta. Istuinosaan vaaleanpunainen kruunu ja selkänojaan teksti; rintsessa. kiitos. ....... Ei paljoo auttanu kun alkaa sutimaan niin ponnekkaasti nenä pystyssä Neiti rintsessa asiansa ilmoitti. Vaaleanpunaista ei nyt juuri tähän hätään ollut mutta pohjattomasta purkista sain toista pohjatonta lisäten kauniin sävyn aikaiseksi ja hänen korkeaarvoisuutensa oli lopputulokseen tällä erää erittäin tyytyväinen. Isänsä tyttö täytyy lisätä koska isänsä mielestä maailmassa ei ole kuin yksi väri ja se on musta tai matta musta ja ne on kuulemma yks ja sama väri. Eli matalla mentiin....

Kaunis sävy kuitenkin josko sitten korkeakiiltoisella sen kruunun ja tekstin laittais.......

Huomisesta alkaen koulutusta ja luulen että pään seinään hakkaamista ja urpo-oloja mutta ehkä se siitä sitten taas... Mutta pienistä asioista ja ihanista ihmisistä koostuu nää elämän pienet ja korvaamattomat ihanat hetket.

Njamskis ja rouskis.

pimeeeeeeeetä ja synkkääää.......

Huomenna lähtee vihdosta viimein kipalle lupaamani juttujuttu.
Pikkasen on venyny ja vanunu koko hommeli.
Nöyrin anteeksi pyyntöni, vaikkei aikataulua ollutkaan.
Luvattoman pitkään vetkutin ja kaikkihan oli jo valmiina ei ois tarvinnut muuta kun postiin kiikuttaa; siis tosi raskas homma..... Ens viikolla  siitä sitten enemmän.
Sunnuntain treffit Pepin kanssa,jännittää......
Ens viikolla siitä postausta,ainakin niistä ihanuuksista mitä sielt mukanani tuon....
Järkyttävän kokonen särki päässä riivannu koko päivän... ehkä sauna auttais ja jos sais vielä jonkun hiukan hinkuttaan niskaa niin ehkä se siitä.
Lauantaina rintsessan ollessa syntymäpäivillä ideaparkissa kiertelin hiukan shoppaamassa ja Dinskoonhan matkani vei ja joo o kengäthän sielt mukaan lähti...
Erään laskijan mukaan 146. pari mutten kyl usko oma veikkaukseni heittää johonkin 180 parin kieppeille.
Tavoite alkaa lähetä.
Sisustuskaupat onnistuin kiertämään kaukaa ja hyvä niin.
Tuntuu olevan hiukan hakusessa suunta. Kyllästyttää vanha ja uusi pelottaa....
Joku renkkaa tässäkin nyt..... Makkaria hiukan kuvailin kun kameran säätöjä kokeilin.... Ja siltä nää todellakin näyttää.....
Ei oo muts atekniikan ihmelapseksi ei edes lapseksi............

Tätä olen ainankin yrittänyt noudattaa....... =)



On niin onnellinen

Ihmismieli on hauska kapistus, pienet asiat ja ihanat ihmiset saa äly sateisen ja äly kurjan päivän tuntumaan maailman parhaimmalta.
Punatukalta tilasin töppöset itelleni ja rintsessalle =) ja samalla punatukan lillaan ostama "härpäke" tulee meille jossain vaiheessa. Kannatti olla pahoillaan kun en saanutkaan samanlaista vaikka puoliperhettä sitä metsästämään aikanaan hälyytinkin, nyt se sitten muuttaakin meille. Ihana Pepi oli muistanut minun katkeruuteni ja halusi luovuttaa sen minulle. OIH JA VOIH ihanaa. Just yks päivä siivoilin hiukan grillikatosta ja mietin että voi mähnä kun se härpäke ois niin sopinu tuohon kattoon roikkumaan ja en sitä saanut. Voi mähnän mähnä. Ja nyt se muuttaa kuitenkin meille IHANAAAAAAA.
Kyllä se vaan on joskus niiin pienestä kiinni kaikki.

                                                                  * * * * * * * * * * * *

Peiton ompelu sai eilen hiukan takapakkia mutta otin sen takaisin yöllä tai oikeastaan loppuillasta. Nyt ymmärrän mittaamisen jalon tarpeen näissä hommissa. Leikkelin siis eilen palat uudelleen ja tällä kertaa mittojen kanssa.... silti huomasin eilen yöllä kun sain ne harsittua kokoon että kaikki nurkat ei oo ihan tasan
=( . Nyt sitten meitin että puranko vai jätänkö...... Noo katotaan nyt. Päällipuoli olis siis kokoon harsitu (siksakattu) ja katotaan ny mihin tänä iltana päädyn.....
 

Kuvat on älyttömän pimeitä mutta kai tästä joskus jonkinmoinen peitto tulee vai käykö samoin kun hiirelle joka ompeli kissalle takkia....... Vielä en oo hermojani menettänyt mikä on sinänsä harvinaista mutta onhan päivä vielä huomennakin.

                                                            * * * * * * * * * * *

Torppa taas huutaa luuttuajaansa ja imuri liikuttajaansa mutta joo o, onhan todellakin päivä vielä huomennakin.
Aamu meinasi alkaa huonosti kunnes menin vessaan ja vessapaperi kysyi ; tavattiinko me jo edellisellä kerralla.....
Hahahahahahaaaah aikas hauska.
Jos sarvikuonolla ei olis sarvea mikä sen nimi silloin olisi ?
No pelkkä kuono.
Melkein putosin pöntöltä.
Nää on jo niin typeriä että aamulla ennen viittä varmasti naurattaa......

Ps; tervetuloa Riikkis.  <3