sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Mikä se on.....

Se aika kun kaikki  saa hymyilemään...
Mikä se on se aika kun on koko ajan hieno fiilis...
Mikä se on kun koko ajan paistaa aurinko,yölläkin.
Se on se kesä.
Tänään taas hieno päivä. Ystävät,hyvä ruoka ja aurinko. 
Tarpeeksi lämpöä ettei tule kylmä.
Lapista tänne etelään muuttaneen ystäväni mielestä tämä on tuskaa mutta 
minä nauran. 
Nautin kun aurinko korventaa ihoa,saa silmät sikkaralleen ja kaiken kasvamaan, sekä ihmiset hymyilemään.





Kesähommia tänään ja niitä tuskaisia ystäviä sitä hyvää ruokaa ja lämpöä.








Kukkien tuoksua ja lasten naurua. 
Sitä se on tämä ihanuus.

perjantai 23. toukokuuta 2014

Piha hihhulina....

Ihan pihalla ja vain ja ainoastaan pihalla. 
Päivät vaan lipuu ohitte ja mä oon vaan niin pihalla.
Motaatit sain lavaan tänään ja itkumuurin sen vatkaamon viereisen perattua. Autettua neitokaista tv- tasonsa teossa ja grillattua apetta perheelle ja vaikka mitä muutakin. 
Silti mulla on olo kun sen ois saanut aikaiseksi yhtään mitään.
Nyt kun sain neitokaisen heivattua kotiinsa ja sohvan selkään tulikin sitten juomattomuus särki päähän. 
Koko päivän ,mielestäni litkinyt mutta enpä näköjään riittävästi.

Illalla ennen neitokaisen kotiutumista oli pakko käydä pulahtamassa.....


Täytyy sanoa että harvaa paikkaa rakastan niin paljon kun tuota meidän rantaa.

Siellä on se kaikki.

Vettä oikeasti paljon vettä.....


Paljon kiviä,kiviä,kiviä ja lisää sopivan kokoisia kiviä......




Ja paljon isompia kiviä, niitäkin järisyttävän paljon.
Ihania veden silottamia mutta sopivasti rouheita.



Ja tietenkin tilaa pulikoida ja hillua.....

Huomenna taas...

Tästä kun en koskaan saa kyllikseni....

Aamulla,päivällä ja illalla ja tunnustan myös yöllä.....

<3






torstai 22. toukokuuta 2014

Kiertokulkua....

Tänään on ollut jo hiukan aikaa pysähtyä ja mietiskellä ja nauttia omasta rauhasta.
Eilen vielä häärin kanaemona ja järkkäilin neitokaisen ihanaa asuntoa into piukeena. 
Nyt siellä alkaa olemaan kaikki silausta vaille valmista ja minun on kai aika irrottaa. 
Tiukille ottaa myönnän paljon tiukemmalle kun osasin odottaa,
mutta jossain sisällä on tieto että kyllä ne siivet kantaa
 ja jos eivät kannakkaan neidillä on tieto että apu on vain puhelinsoiton ja puolen tunnin ajomatkan päässä.

Aamulla ympäri tonttia hääriessäni huomasin että meillähän on alivuokralaisia.
Kun yks lähtee tulee muita tilalle.



Ei kauaa tarvinnut ylätontilla istuskella kun huomasin tämän.


Kun tuon koriste pöntön tuonne naputtelin teinari sanoi; kohta siellä on jo jonkun koti.
Johon ylimalkaisesti tuumin että; eikä oo kun reikäkin on noin onneton. Hah onnettoman reiänkin takaa joku on kodin itselleen saanut. 
Hyvä niin ainut paha tässä on se etten nyt uskallao,sillä tuolla kauhean paljon ja hissukseen toivon ettei kissa herra sitä löydä.

Ihana kesä päivä tulossa ja aion nauttia siitä josko nyt myös tästä....


Selkeesti lounas aika...... 

Ja käkikin kukkuu yhtäsoittoa tunteja putkeen.


sunnuntai 18. toukokuuta 2014

oppia ikä kaikki...

Töissä päivänä flunssasta huolimatta tai ehkäpä juurikin siitä johtuen. 
Kauheella vimmalla aloitin sen rymsteerauksen yläkerrassa. 
Toisesta pikkumakkarista kamat keskelle lattiaa toiseen käteen lasta ja toiseen ruittupullo.
 Koko hela päivä siihen meni ja vähän toistakin mutta nyt ne on irti mitä pitääkin.
Jos oisin tienny mikä homma tuossa oli. 
Olisin jättänyt suosiolla tekemättä. 
Noh nyt se on tehty.

Nyt sen vasta tajuan kuinka terapeuttisia tuo homma on. 
Repiä tapettia vihaisena. 
Siis ihan huippu hommaa.
Kauheen usein ei sais olla vihainen jos siihen huippu hyvä purkautumiskeino on tapetin repiminen.
Käy kukkaron päälle ennen pitkää.

Eilen aamulla tytsit saivat mutta houkuteltua siirtolapuutarha kirpparille heti aamusta. Aamu olikin ihan huippu ja kotiutin sieltä....
 HMM.... Yhtä ja toista joista sitten myöhemmin lisää. 
Lankesin siis totaalisesti... 
Huhuh se siitä tarkan markan toukokuusta...
persiilleen meni niin sanotusti mutta elämä on.

Loppu illan makasinkin sohvalla ja yritin koota voimia läiskiä nuo seinät maalauskuntoon mutta noh persiilleen sekin meni. 
Kuume paukkui takaisin ja buranasta tuli taas sydänystäväni.
Ystiksetkin poikkesivat piristys makkaralla ja jäätelöllä vaikka yritin puhelimessa heitä varoitella ruikuttavasta emännästä. Ukkopaha onneksi kestitsi "vieraat" eikä mun tarvinnut kun aivastella ja niistää ja piristyä.

Ehkäpä tänään ehkäpä ei....
Ajattelin kyllä olla ihan pihalla....
Ja nauttia näistä.....


Hilma ja rintsessa.








perjantai 16. toukokuuta 2014

Aakkosiako.....

Parikin ihmistä on pyytänyt tästä paljon jo blogeja kiertäneestä aiheesta postausta. Eli minun aakkoseni....

A: aamut ja hitaat sellaiset sekä aurinko. 
Tarvitsen aurinkoa ja paljon ja mun puolesta sais olla aina kesä.
B: Banaani on vaan niin hyvää.
C: conssit maailman parhaat tennarit.
 Näitä löytyy monet kaapista ja aina vaan sais olla lisääkin.
D: Doris niminen baari jonka yläkerrassa asuin nuoruudessani. 
Ihan huippis paikka 25 vuotta sitten.
E: eläimet niitä täytyy olla aina ja mitä enemmän
sen parempi. 
Tässä uusimmat eilen kotiutuneet 

Hilma ja Onni.

F: falsetti, ääniala joka välillä pääsee teinipojan suusta ja aina se vaan naurattaa.

G:Gabriel pelle miljoonan biisin nimi. Liittyy nuoruuteni.
H: Harley, ei liene selittelelyjä kaipaavan tämäkään.
Ja herkut,myönnän olevani aika herkkupeppu.
I: iloinen luonne.
J: Jari <3 lasteni isä.
K: kissat ja koirat.
L: loma
M: muistot ja niitä on paljon,onneksi.
N: nauru.
O: oma aika.
P: paperi ja tyhjä sellainen antaa paljon mahdollisuuksia.
R: rakkaus ilman sitä ei olisi mitään.
S: suru sekin kuuluu elämään,onneksi vähimmissä määrin nykyään.
T: tunteet, olen tunne ihminen. Tunnelma.
U: ulkoilma ja lämmin sellainen. Unelmat.
V: valo.
Y: yllätys. Rakastan yllätyksiä varsinkin positiivisia.
Ä: Äiti. Minun vielä elossa oleva äitini on maailman ihanin ihminen.

Siinäpä ne näin hiukan kuumeisena ei parempiakaan irronnut.
Jos vielä vähän ois virtaa jatkaa tapetin repimistä...





torstai 15. toukokuuta 2014

Kuumetta pukkaa

Ja sohva selässä, maisemia kattellen. 
Sähkötkin on poikki jonkun muuntamo työmaan takia joten päikkäreitten aika taitaa kolkutella.

Niin ne maisemat......


Hämähäkin seittiä nurkissa......




Pään takaa......


Ja ettei totuus unohtuisi pyykkiäkin ois.....

Hyviä päikkäreitä ja buranan makuisia unia.










maanantai 12. toukokuuta 2014

Äitienpäivänä.

Sellainen päivä kun on kerran keksitty niin kai se on sitten pakko viettää seurassa mitä parhaimmassa. 
Aamun aloittelin juurikin tuohon päivään kuuluvin rituaalien ja jotenkin tuntuu että hetkeen aikaan se on viimeinen aamu kun saan kahvetta sänkyyn äitienpäivänä. 
Hän joka siitä on jo vuosikausia huolehtinut muuttaa pois ja seuraava ... 
Noh luulen ettei kuulu genreen niin sanotusti.
Toisaalta vierastan muutenkin sitä että vain yksi päivä on pyhitetty äideille. Minä tunnen olevani äiti ihan joka päivä. 
Iloineni ja suruineni murheitanikaan unohtamatta.
Ei sillä meillä välillä lellitään muinakin päivinä ketä milloinkin.
 Ei meillä olla niin kauhian tarkkoja siitä onko nyt just sinä päivänä joku merkittävä juttu. 
Lellitään kun lellityttää.

Valkosuklaa juustokakkua ja muffinseja aamupalaksi iiiiiiisooon kahvimukillisen ja ihanien korttien kera oli kyllä herat silmiin nostattavaa. Ihana tekstiviestikin saapui jo aamulla kaukana olevalta tyttöseltä joten kaikki oli siis mallillaan.
Kaikki isoja ja pieniä myöten ahtautuivat samaan sänkyyn jutustelemaan ja kiherrys ja kikerrys olikin kohta huipussaan.

Ihana mun ihan ikioma perhe.

Tämän suvun lähiäitejä siis mummujakin käytiin lellimässä, 
anoppia sairaalassa ja minun kotonani oli pöytä koreana äitini toimesta kuten aina. 
Hiukan pikkuisia mietitytti kun mummi on niin kipeä mutta käyntimme varmasti piristi kaikkia.

Kaikenlaista siis mahtui tähänkin päivään.
 Tärkeintä kuitenkin se yhdessäolo ja hyvä mieli.

Joskus tekisi hyvää huomata ihan arkenakin että mun ihan ikioma perhe on vaan se paras juttu tässä "pahassa"maailmassa joka joskus heittää lokaa ja kylmää vettä niskaan ihan roppakaupalla.
Heidän luonaan on se mun paikka ja siellä me kaikki saadaan olla juurikin sitä mitä me ollaan.

Onneksi kuitenkin se arkiarmas kippura varvaskin sieltä 
raahautuu mukaan vaikkakin ihan liian märkänä ja koleana.
Kesä tänne nyt ja kiitos.




torstai 8. toukokuuta 2014

Päässä soi.....

Biisi jossa lauletaan.... Kun mikään ei riitä millä saamme tämän jatkumaan...

On hiukan hukassa oleva olo kun vanhemmuuteni ei tunnu enään riittävän, se on se tunne kun teet mitä tahansa,sanot mitä tahansa ja varsinkin miten tahansa ei vaan riitä.
Mikään ei riitä vaikka kuinka puskisit päälläsi ja vaikka kuinka olisit vahva vaikka kuinka yrittäisit suojella ja pitää kiinni omistasi sekä asioista että ihmisistä. On vaan asioita joiden edessä on niin voimaton.

Kysehän ei ole mistään vakavasta mutta joskus pienistä puroista kasvaa se iso koski.
Erilaisuus on hyve ja olen aina ollut sitä mieltä että lapseni joka on saamassa astetta huonomman diagnoosin kun alunperin on odotettu,ei edelleenkään ole kehitysvammainen muuta kun ammatillisessa sanastossa, minulle nämä kaikki erityislapset ovat erityisiä lapsia eivät erityislapsia.
 Ihmisiä kuuluisi kohdella sellaisina kuin he ovat, ei tilastollisena poikkeavuutena. Ihminen on aina ihminen ja yksilöllinen siitä huolimatta onko hän millainen tahansa.
Vaikeita asioita joiden kanssa monet meistä joutuvat painimaan päivittäin jotkut taas eivät koskaan.
Nämä ovat kai sitten niitä elämän eri polkuja joita täällä tallaamme,oishan se hassua jos kaikki samalle polulle ahtautuisivat.
Näistä asioista johtuen on ollut vähän mieli maassa ja öitä valvoskeltu ja ihana ystis pariskunta olivat sitten sitä mieltä että nyt akka ylös ulos ja retkelle.

Pyörähdimme sitten tiistai aamuna auton nokan kohti Hämeenlinnaa ja navigaattorin avulla suuntasimme ensin mopo kauppaan ja sieltä paikalliselle suurkirpparille.
Hassua että olen ollut Hämeenlinnassa töissä komennuksella satoja kertoja mutta niin se vaan jää tuntemattomaksi kun ei ehdi ympäristöönsä tutustumaan.
 Voi kiesus mikä taivas.
Oli se mopo kauppakin aika taivas mutta....
Niukkaa vaille 4000 neliötä romua ja roipetta ei mitenkään erityistä mutta kirppari se oli isolla K,oolla.
Jotenkin se tuntui olevan niin paljon enemmän kun nämä paikalliset puljut täällä. 
Johtuisko siitä että nämä oman kulman kirput on jo niin koluttu nurkkia myöten että on jo kyllästynyt.
Ennen kirpparia oli kulmassa ihana vanhan tavaran puoti josta oisin kantanut kassi kaupalla kamaa kotiin mutta noh sattuneesta syystä ( se prkl tarkan markan toukokuu) en sieltä sitten ainakaan kassi kaupalla mitään kotiuttanut ;).
 Kirpparin perällä oli sitten semmoinen huone jossa oli upeita vanhoja huonekaluja,kristallikruunuja ,pöytälamppuja ja ja ja vaikka mitä....
Pakkohan siellä oli sitten koe istua eräs vallan kaamea ( anteeksi ny vaan) tuoli. Kyllähän minä tykkään vaalean punaisesta ja hiukan rokokoostakin vai mitä tuo nyt edustaakaan ja kultakin menee joskus jossain mutta huhhuh kun kaikkea sitä on vaan liikaa niin sitä yksinkertaisesti on vain liikaa.
Ja ihan koko kalustollinen 2 nojatuolia järkyttävän kokoinen sohva ja iso pöytä.
HUHHUH....


Ja myöntää täytyy huolet ja valvotut yöt näkyy naamasta mutta  kuten mummo aina sanoisi; aika aikaansa kutakin sanoi kun pässiltä päätä leikattiin....
Reissu sinänsä piristi ja päätettiin että akka porukalla suuntaamme takaisin kun kesäkuu koittaa. Pikkupuoti jäi kaivelemaan niin paljon.

Lämmintä ja kesäkuuta odotellessa....

PS. Nää on syvältä niin syvältä tällaiset projektit.....



maanantai 5. toukokuuta 2014

Wat tö plak.....

... Pikku rinsessakin huutais jo noin kuten otsikko kaikuu....
Mun blogi on listattu johonkin listaan 20 inspiroivimman puutarha blogin joukkoon.
PUUTARHA siis wat tö plak. Oikeestikko ? No joo joo....
No joo onhan mulla kaiken maailman kukka kuveja ja into piukeena tuhellan tuol pihalla kaikkee ja nimenomaan pääsääntöisesti tuhellan. 
Onhan se hivelevääkin toisaalta mutten kyl ikinä ois uskonut kuuluvaksi puutarha blogi kategoriaan.
 Kiitos kuitenkin.
Lämmitti mieltä mukavasti.

Meillä on ukkopahan kanssa sovittuna sellainen tarkan markan toukokuu projekti. 
Ja kuinkaas kävikään minähän sen jo eilen romautin bongaamalla peitot jotka on ihan pakko kotiuttaa. 
Kauhian  katuvaisena ja syyllisenä illalla ukkopahalle tunnustin varanneeni kaks peittoa Pepiltä ja kotiuttavani ne torstaina.
Niin mitä tää miäs sanoo ? 
- kauampa jaksoit mutta voitit perskeles.

Sitä mihin hän on langennut ei suostunut kertomaan vielä,näen kuulemma aikanaan.
Sovimme kuitenkin että yks lipsahdus sallitaan per nenä ja nyt kai on sitten laitettava ne pussin suut sykkyrälle ja oltava niukin naukin.
Ihan mielenkiinnolla oottelen kuinka tässä pärjään ja iskeekö kesäkuun alussa hirviä osto vimma mutta no joo tuskinpa.
Muutenkin oon laittanut nyt turhaa tavaraa kiertoon ja ihan OK se on ihmisille kelvannut.
 Vielä ois lisääkin ja laitetaan menemään kun kerran alkuun on päästy.
Ja ettei ihan turhasta tuo blogi nimi listalle ois tupsahtanu laitetaan kukka kuveja tulemaan....







Joko kyllästyttää... No joo o mua ainakin joten tässä teille pari ahnetta karvasta kaveria.
 Toinen sai kinkkua ja toinen ei, arvaatteeks kuinka päin armopalat meni ? 









perjantai 2. toukokuuta 2014

Yh viikonloppu.....

Ukkopaha se lähti duuniin ja tulee vasta sunnuntaina. Jess !!!
Mulla ja lapsilla siis selkeä leski viikonloppu tiedossa.
 Ison rinsessan kanssa sitten tehtiin tyttöjen ruokaa ja nautittiin ihan kunnolla, pienten kanssa katsottiin leffaa kylki kyljessä sohvalla ja syötiin sipsejä.
Ja nyt on kai sitten sitä mun ihan omaa aikaa, lasillinen sidukkaa ja jonny-boy telkkarissa. 
Ihana rauha ja hiljaisuus vaikkei se ukkopaha juurikaan itsestään  huutelee muutenkaan mutta on se kumma miten ihan yksityinen oleilu ilman mitään häiriö tekijöitä on vaan välillä niin hienoa.



Aamulla hiukan pelotti kun terassilla ilmeni valkoiseksi muuttumisen merkkejä mutta ohihan se meni hujauksessa. 
Onneksi, koska itku meinas  päästä kun ulos kattoin.
Ei enään tuota valkoista shittiä yhtään kiitos.
Noh joku lohtu viime vuonna samaan aikaan hakkasin apinan raivolla jäätä pitkin pihaa,nyt jo ruoho vihertävä ja krookuksetkin on jo lopettanut kukintansa ja sireeni puskee nuppia nipun viereen. 
Vettä vois sataa sellaista lempeää kevät sadetta tuo maa huutaa. 
Veikkaan että aika räjähdys tapahtuisi pihalla kun saisivat hiukan vettä.
Mustikka kukkii pöydällä maljakossa. 






Annanpa sen olla siinä josko vaikka pölyttyis ja mustikoita pukkaamaan. 
Tuskin kuitenkaan mutta ihana tuoksu siinä on.
Kannattaa kokeilla.
 Taidampa nappasta tämän karvahatun näköisen kainalooni ja uppoutua tuohon miljoona kertaa nähtyyn merirosvo seikkailuun.


Usko tai älä kissa se on vaikka karvahatulta näyttääkin.






torstai 1. toukokuuta 2014

Vappu

Vappu se työväen juhla on nyt sitten juhlittu.
Eilinen harmistus katosi ystävien luona ilta myöhään istuskellessa ,huippu ruokaa syödessä ja nauraa rätkättäessä.
Kotiin yömyöhällä ajaessani mietin kuinka tärkeitä ystävät oikeasti on. 
Sellaiset tosiystävät joiden takia ei tarvii laittaa naamaa ja tukkaa ja voi mennä kylään vaikka " piaruverkkareissa" eikä tarvii pingottaa.

Tänään sitten toreiltiin samaisten ystävien kanssa 


Lapaset veti naruja,onki kaloja ja heitti palloja. Me aikuiset täristiin kylmästä
 ja yritettiin nauttia juhlahumusta. No nautittiinhan me,vappuna on aina kiva kattella juhlakansaa joka oikeasti vyöryy torilla.

Siitä suuntasimme mun isoveljelle herkkupöytien ääreen hänen vanhenemisensa kunniaksi. 
Taas pääsi valmiiseen pöytään ihan huippua näin suurperheelliselle.
 Ei tarvitse ite tehdä mitään muuta ruokansa eteen kun syödä se.
Illalla olikin sitten renkaitten vaihto operaatio....
 Joooo o myöhässä vaihdettiin mutta noh parempi myöhään kuin milloinkaan.
Kun ukkopaha pakersi renkaiden kanssa mä kuljeskelin pitkin hallin nurkkia. Ulkoa löysin roskalavan josta pongasin muutaman ihanuuden....


Joku vähän kyllä pyöritteli päätään kun näitä peräluukkuun kannoin silmät innosta palaen.

Ihania juttuja ja kaikille on paikkansa heti tiedossa.

Nyt vielä saunaan löylyä lyömään ja paleltuneita varpaita hoivaamaan
 huomennakin on lomaa kaikilla.... Siis ihanan pitkät vapaat niin noh paitsi mulla... Lauantaina kun taas messuillaan, onneksi vaan yks päivä, joku joutuu olleen koko hela viikendin.

Näillä jutuilla mentiin tääkin päivä ja on ihana käpertyä vällyjen väliin hienoja juttuja kokeneena.
Ai niin lapaset sai onginnasta kivat jutut joita sitten oli pakko kokeilla heti kotona....