perjantai 1. elokuuta 2014

Hukassa......

Ja etsiessä löytääkin jotain ihan muuta...
Mitään ihmeempää en ole hukannut kuin inspiraationi ja intoni ja positiivisuuteni.
Joo sinne ne on hukkunut oman arjen pyöritykseen ja äidin hoitamisen välimaastoon sinne ne putosi jo joku aika sitten eikä se oo vielä löytynyt.
Ideoita pursuaa päästä välillä liikaakin mutta se jatkojalostus ja toteutus jää johonkin unohduksiin.
 Silloin kun niille olisi aikaa (öisin) istun ja ihmettelee,haahuilen ja haaveillen vapaa päivästä tai edes puolikkaasta.
Tiedän itse olen ristini valinnut ja sen harkiten luvannut kantaa mutta joskus edes joskus saisinolla niin ettei tarvitsisi ajatella muuta kuin itseään.
Sekin aika kai joskus koittaneen mutta sen miettimisen lohdutuksena ottaminen ei nyt ihan justiinsa nappaa.
 Kaikki mikä ei ole niin tärkeää jää hoitamatta ja tekemiseen priorisoinnin suhteen minusta onkin tullut aika mestari.

Violettista marttyyrin viittaa en silti suostu vastaanottamaan vaikka välillä vingunkin joka asiasta mikä omassa elämässäni on huonommin kun muilla, koska tiedän että vain ja ainoastaan se olen minä itse joka niihin asioihin voi vaikuttaa.
Nyt eletään näin ja joskus sitten jollakin muulla lailla.
Tällaista tää nyt sitten on.....

Tiikereitä ei vieläkään lilja penkistä nouse mutta tällainen ihanuus pulpahti.....


Ehkä nekin sitten joskus tai sitten ei......
Onneksi vielä on kesää jäljellä......

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

<3 ihastuin kommenteista ja puumerkeistänne, kiitos niistä <3