lauantai 5. heinäkuuta 2014

se on täällä taas......

Aurinko ja lämpö.
Seuranani myös selkäsärky edelleen. 
Aamut on vaikeimpia ja kipuisimpia,viimeisimmän lääkäri veikkauksen tulos oli reumakuume selässä. 
Jälkitautina flunssasta.
 Voi piarun kiharat ja paskan kurvit. 
Anteeksi nyt vaan kaikille jotka mielensä niin kovin pahoittivat rumista sanoistani.
Mutta rumakin sana sanotaan täällä niin kuinka se on.
Noh mitä sitä itkemään kaatunutta maitoa,nappia naamarin ja menoks.
Arvanetten etten mitään ole saanut aikaiseksi tai edes kyennyt tekemään.
 Nurtsi kasvaa kohta terdelle asti , kukkapenkeissä kasvaa kaikki muu kun mikä pitäisi.
 Sisällä koiran ja kissan karvat saavat kohta yliotteen ja me uuden lattiapäällysteen,pehmeän ja lämpöisen muttei niin kauhean kauniin.
 Kottarissa pyykkivuori kasvaa kasvamistaan,meillä on kohta ihan oma Mount Everest.
Olen siis ottanut lunkisti ja pakko se on ottaa edelleenkin niin kauan kun särky ottaa vallan.




 Peltitaulut odottelee seinälle pääsyä,varmaan vielä jonkin aikaa.


Ja tämä on se paikka jossa kuninkaatkin käyvät yksin.



Täällä olen kyläillyt ja siellä ylemmän kuvan keskellä roikkuu se minkä olen aina halunnut roikkuvan minun olohuoneeni katossa. 
Kuinkaas kävikään noin 10 vuotta kaapin päällä ollessaan se vihdoin kyrpiintyi ja halusi muuttaa ihan jonkun muun kattoon roikkumaan ja kun sen siinä näin en ole ollenkaan pahoillani. 


Mistääs lienee tyttäreni huumorintaju periytynyt. 
HMM sitä kai ei tarvii kaukaa hakea.

Onneksi on edes huumorintajua.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

<3 ihastuin kommenteista ja puumerkeistänne, kiitos niistä <3