sunnuntai 18. toukokuuta 2014

oppia ikä kaikki...

Töissä päivänä flunssasta huolimatta tai ehkäpä juurikin siitä johtuen. 
Kauheella vimmalla aloitin sen rymsteerauksen yläkerrassa. 
Toisesta pikkumakkarista kamat keskelle lattiaa toiseen käteen lasta ja toiseen ruittupullo.
 Koko hela päivä siihen meni ja vähän toistakin mutta nyt ne on irti mitä pitääkin.
Jos oisin tienny mikä homma tuossa oli. 
Olisin jättänyt suosiolla tekemättä. 
Noh nyt se on tehty.

Nyt sen vasta tajuan kuinka terapeuttisia tuo homma on. 
Repiä tapettia vihaisena. 
Siis ihan huippu hommaa.
Kauheen usein ei sais olla vihainen jos siihen huippu hyvä purkautumiskeino on tapetin repiminen.
Käy kukkaron päälle ennen pitkää.

Eilen aamulla tytsit saivat mutta houkuteltua siirtolapuutarha kirpparille heti aamusta. Aamu olikin ihan huippu ja kotiutin sieltä....
 HMM.... Yhtä ja toista joista sitten myöhemmin lisää. 
Lankesin siis totaalisesti... 
Huhuh se siitä tarkan markan toukokuusta...
persiilleen meni niin sanotusti mutta elämä on.

Loppu illan makasinkin sohvalla ja yritin koota voimia läiskiä nuo seinät maalauskuntoon mutta noh persiilleen sekin meni. 
Kuume paukkui takaisin ja buranasta tuli taas sydänystäväni.
Ystiksetkin poikkesivat piristys makkaralla ja jäätelöllä vaikka yritin puhelimessa heitä varoitella ruikuttavasta emännästä. Ukkopaha onneksi kestitsi "vieraat" eikä mun tarvinnut kun aivastella ja niistää ja piristyä.

Ehkäpä tänään ehkäpä ei....
Ajattelin kyllä olla ihan pihalla....
Ja nauttia näistä.....


Hilma ja rintsessa.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

<3 ihastuin kommenteista ja puumerkeistänne, kiitos niistä <3