maanantai 29. lokakuuta 2012

viikko edellisestä.....

... kauhian nopsaan aika kuluu, ei ehdi kun hengittään välillä. hyvä että edes sitä. =)

Olen oppinut en vaan tiedä vielä mitä mutta pöhlö/urpo olo jatkunee vielä hetken... "opettaja" kysyi jossain vaiheessa koulutusta ja harjoitustehtävien tekoa onko kysyttävää ? Vastasin että; joo josko joku kertois että mitä helvettiä mää äskön tein.... ei kukaan kertonu... Urpo oloilu siis jatkuu.

Meille tuli lunta ihanan paljon (2 cm) lunta. Ihanaa ihanaa ihanaa. Valoisuusprosentti lisääntyi ulkona huimasti. mää niin tykkään.... ainakin vvielä kun sitä ei tarvii kolata.

viikonloppu meni matkaillessa lauantaina hain rintsessalle kampauspöytää sastamalasta eli kai se jotakin vammalaa oli ja sillä matkalla olin ajaa ojaan alla olevan kyltin takia. Jouduin tavaamaan kyltin tekstiä oikein ääneen ja moneen kertaan etten vaan lue väärin ja joo o näin siinä luki ;

voi herramunjee mikä j****lauta tää on..... melkein alkoi pelottaan kunnes guuglasin että juu u joku vainon aikainen rangaistuspaikka se on.  Aikas hassua.

viikonlopun aikana ehdin myös yhtä ja toista mallaileen sinne sun tänne. Varastin rintsessalta Pepin sydämet takaisin itelleni ja tänne ne päätyivät :

Tyk tyk tykkään hirmuisesti.
Kiki oli ainakin ihanasti käynyt vakoilemassa omia ikkunoitaan ja niin tein minäkin, ostin tähtivalot kun en pallovaloja löytänyt =( ja laitoin ne jo paikoilleen.
Meillä saa olla jo valoja koska me asutaan maalla ja meillä ei oo katuvaloja... Kauhian hyvä syy mun mielestä ainankin....

Kuten huomaatte meillä on oikeesti näin pimeetä ja tää kuva on otettu salamalla...
no okei okei ulkovalot ei ollu päällä mutta kuitenkin vakoilin siis kuistiani... pölhöö hommaa.....



Tälläset ne on sitten sisäpuolelta katottuna. Tykkään tästäkin...... =)


Sunnuntai menikin sitten seiväsmatkalla.... siitä ja kampauspöydästä lisää kun ehditään... kaikenkaikkiaan hieno vaikkakin kiireinen viikonloppu...




maanantai 22. lokakuuta 2012

Kyläilin

Eilen siis sunnuntaina käväsin päiväkahvilla Punatukka-blogin kirjoittajan luona. Samalla tutustuin häneen ihan livenä. Miten voi olla noin ihana ihminen ???? Olin aivan mykistynyt ja eteisessä mut valtasi aivan uskomattoman hassu olo. Tuntui hurjan epätodelliselta astua maailmaan ja kotiin josta olin nähnyt niin monen monituista kuvaa ja nauruitkut silmissä lukenenut kyseisestä paikasta monen monituista ihanaa postausta. Ihminen sen kaiken takana oli ihan huippis tyyppi ja todellakin mun piti vaan poiketa siellä ja hakea töppölöiset ja härpäke uuteen kotiin...... ja arvatkaas siellä mää istuin 5 tuntia. Siis 5 tuntia ja tuntui kuin olisin istunut ennenkin., enkä olisi millään malttanut lähteä. Voi vitsi ihanan hassua tavata hänen kaltaisensa huippistyyppi. Kotiin lähdön aika tuli kuitenkin ja halatessa luvattiin nähdä uusiksikin. JIPPII.....

Mutta härpäkkeeseen.... Tähän ihanuuteen liittyy tarina. RouvaNeitiPunatukka joskus kesällä retkiltään sen löysi ja esitteli blogissaan ja tuli maininneeksi että siellä mistä hän sen kotiutti oli toinenkin. Minä siitä paikasta hälyyttämään tytsini ihanan, juoksujalkaa mammalle samanmoista hakemaan mutta kuinka olllakkaan ei siellä enään sitä ollut joten nielin tappioni karvaat kyyneleet. Nyt Ihanainen Punatukka halusi siitä luopua ja ajatteli minua ja kun olin töppös reissulla kuitenkin ajatuksissa tavata hänet niin samalla tämä härpäke ilmaantui käsiini kuin kohtalon sanelemana juttuna.
Ps: tässä härpäkkeessä roikkuneet ihanat ruutu sydämmet rintsessa omi heti ja kättelyssä omiin aarteisiinsa . Niistä sitten jotakin kuulemma kehittelee.... Ilolla odotan....

Ihan ensin ajatus oli  grillikatoksen kattoon tämä kuuluu mutta hetken sitä hypisteltyäni se ilmeisesti saa kunniapaikan keittiön katosta kunhan saan tälle ihanuudelle hiukan pitemmän ketjun. Ainakin talven ajaksi hän muuttanee siis meidän keittiön kattoon, koukuilla varustettuna ja ehkä mukeja tai jotain muuta killuen.
Ja voi herranpiaksut naapurin rouvan jalassa kun mä oon niin häpi tästä koko jutusta. Nyt mulla on härpäke, uusi ihana ihmistuttavuus ja rintsessa tossut mammalla ja pikkurintsessalla. tossut jäi samantien kummallekkin jalkaan ja hyvä kun yöksi ne maltettiin riisua.

Nytkin nämä ihanuudet lämmittävät varpaita. Lisä tossuja täytyy varppina tilata... *wink* *wink* postia tulossa Punatukka.

Iltasella oli niin energinen fiilis ja kun Neiti hänen korkea arvoisuutensa kantoi sisään tuolin jonka aiemmin pulpetin kera hommasin ja ilmoitti että ; tee tästä vaalean harmaa ja matta. Istuinosaan vaaleanpunainen kruunu ja selkänojaan teksti; rintsessa. kiitos. ....... Ei paljoo auttanu kun alkaa sutimaan niin ponnekkaasti nenä pystyssä Neiti rintsessa asiansa ilmoitti. Vaaleanpunaista ei nyt juuri tähän hätään ollut mutta pohjattomasta purkista sain toista pohjatonta lisäten kauniin sävyn aikaiseksi ja hänen korkeaarvoisuutensa oli lopputulokseen tällä erää erittäin tyytyväinen. Isänsä tyttö täytyy lisätä koska isänsä mielestä maailmassa ei ole kuin yksi väri ja se on musta tai matta musta ja ne on kuulemma yks ja sama väri. Eli matalla mentiin....

Kaunis sävy kuitenkin josko sitten korkeakiiltoisella sen kruunun ja tekstin laittais.......

Huomisesta alkaen koulutusta ja luulen että pään seinään hakkaamista ja urpo-oloja mutta ehkä se siitä sitten taas... Mutta pienistä asioista ja ihanista ihmisistä koostuu nää elämän pienet ja korvaamattomat ihanat hetket.

Njamskis ja rouskis.

torstai 18. lokakuuta 2012

pimeeeeeeeetä ja synkkääää.......

Huomenna lähtee vihdosta viimein kipalle lupaamani juttujuttu.
Pikkasen on venyny ja vanunu koko hommeli.
Nöyrin anteeksi pyyntöni, vaikkei aikataulua ollutkaan.
Luvattoman pitkään vetkutin ja kaikkihan oli jo valmiina ei ois tarvinnut muuta kun postiin kiikuttaa; siis tosi raskas homma..... Ens viikolla  siitä sitten enemmän.
Sunnuntain treffit Pepin kanssa,jännittää......
Ens viikolla siitä postausta,ainakin niistä ihanuuksista mitä sielt mukanani tuon....
Järkyttävän kokonen särki päässä riivannu koko päivän... ehkä sauna auttais ja jos sais vielä jonkun hiukan hinkuttaan niskaa niin ehkä se siitä.
Lauantaina rintsessan ollessa syntymäpäivillä ideaparkissa kiertelin hiukan shoppaamassa ja Dinskoonhan matkani vei ja joo o kengäthän sielt mukaan lähti...
Erään laskijan mukaan 146. pari mutten kyl usko oma veikkaukseni heittää johonkin 180 parin kieppeille.
Tavoite alkaa lähetä.
Sisustuskaupat onnistuin kiertämään kaukaa ja hyvä niin.
Tuntuu olevan hiukan hakusessa suunta. Kyllästyttää vanha ja uusi pelottaa....
Joku renkkaa tässäkin nyt..... Makkaria hiukan kuvailin kun kameran säätöjä kokeilin.... Ja siltä nää todellakin näyttää.....
Ei oo muts atekniikan ihmelapseksi ei edes lapseksi............







Tätä olen ainankin yrittänyt noudattaa....... =)


tiistai 16. lokakuuta 2012

On niin onnellinen

Ihmismieli on hauska kapistus, pienet asiat ja ihanat ihmiset saa äly sateisen ja äly kurjan päivän tuntumaan maailman parhaimmalta.
Punatukalta tilasin töppöset itelleni ja rintsessalle =) ja samalla punatukan lillaan ostama "härpäke" tulee meille jossain vaiheessa. Kannatti olla pahoillaan kun en saanutkaan samanlaista vaikka puoliperhettä sitä metsästämään aikanaan hälyytinkin, nyt se sitten muuttaakin meille. Ihana Pepi oli muistanut minun katkeruuteni ja halusi luovuttaa sen minulle. OIH JA VOIH ihanaa. Just yks päivä siivoilin hiukan grillikatosta ja mietin että voi mähnä kun se härpäke ois niin sopinu tuohon kattoon roikkumaan ja en sitä saanut. Voi mähnän mähnä. Ja nyt se muuttaa kuitenkin meille IHANAAAAAAA.
Kyllä se vaan on joskus niiin pienestä kiinni kaikki.

                                                                  * * * * * * * * * * * *

Peiton ompelu sai eilen hiukan takapakkia mutta otin sen takaisin yöllä tai oikeastaan loppuillasta. Nyt ymmärrän mittaamisen jalon tarpeen näissä hommissa. Leikkelin siis eilen palat uudelleen ja tällä kertaa mittojen kanssa.... silti huomasin eilen yöllä kun sain ne harsittua kokoon että kaikki nurkat ei oo ihan tasan
=( . Nyt sitten meitin että puranko vai jätänkö...... Noo katotaan nyt. Päällipuoli olis siis kokoon harsitu (siksakattu) ja katotaan ny mihin tänä iltana päädyn.....
 



Kuvat on älyttömän pimeitä mutta kai tästä joskus jonkinmoinen peitto tulee vai käykö samoin kun hiirelle joka ompeli kissalle takkia....... Vielä en oo hermojani menettänyt mikä on sinänsä harvinaista mutta onhan päivä vielä huomennakin.

                                                            * * * * * * * * * * *

Torppa taas huutaa luuttuajaansa ja imuri liikuttajaansa mutta joo o, onhan todellakin päivä vielä huomennakin.
Aamu meinasi alkaa huonosti kunnes menin vessaan ja vessapaperi kysyi ; tavattiinko me jo edellisellä kerralla.....
Hahahahahahaaaah aikas hauska.
Jos sarvikuonolla ei olis sarvea mikä sen nimi silloin olisi ?
No pelkkä kuono.
Melkein putosin pöntöltä.
Nää on jo niin typeriä että aamulla ennen viittä varmasti naurattaa......

Ps; tervetuloa Riikkis.  <3

maanantai 15. lokakuuta 2012

Samperin sunnuntai

.... joo o kaikkee tein ja jätin tekemättä, aloitin ja lopetin, aioin ja unohdin.
kirpparikierros ison rintsessan kanssa ja muovikassillinen kankaita, pikku rintsessa kun näki tilkkupeiton ja saatavahan semmonen on,nuukana äitinä ja äärettömän kokeilun haluisena halusin alkaa kokeilemaan osaisinko jaksaisinko ja viitsisinkö. Toistaiseksi alku ihan ok... vaikkakin liian isoja paloja ja muutaman laskuvirheen jälkeen huti paloja jäi ihan mielettömästi mutta positiivisena ihmisenä aattelin että prkl tehään sit kaks vaikka stana.... huhhuijaa että ihminen on tyhmä ja malttamaton kun aloittaa harkitsematta ja ajattelematta mitä tekee.. saatikka että ois mittaillu tai ajatellu mitään mittoja. Eikun sakset käteen kankaat leväälleen ja nipsnaps ... noo seuraavalla kerralla sitten ajatuksen kanssa ehkä... huomaattekos kuinka positiivisella mielellä VIELÄ ajattelen tätä asiaa. Vielä luulen tekeväni toisenkin peiton ja pah... luulen että mulla ei oo hiuksia päässä enään tän ensimmäisen jälkeenkään.

Ei vielä oikea järjestys, eikä vielä kokokaan oikein mutta mallaillaan...
 Joo o kai siitä JOSKUS jotain tulee.....
Päivällä alkoi järkyttävä pullanhimo ja pakkohan se oli alkaa leipomishommiin.......
Näiden kanssa istuessa ehdin hertken pähkäillä nuukuuttani ja hurjan hankalaa ongelmaani... kun en Pentikin rondoa raatsi ostaa tai kartellin bourgieta ........ 



niin josko sitten nämä ???????
Näistä sitten en taas osaakkaan päättää kumman väriset valkoiset vai hopeiset......

Makkariin vai olkkariin.....
On tää joskus vaan niin hiton vaikeeta olla pihi ja köyhä... =(

perjantai 12. lokakuuta 2012

Romun kerääjä ja pa***n lapioija....

Pakko aloittaa kertomalla että tässä taannoin ollessani komennushommissa pohjoisissa, koppiin missä työskentelin astui noin 50 v siviili mies,
 siviilillä tarkoitan sitä että hän ei palvele samassa instanssissa kuin minä eli meillä heitä silloin kutsutaan siviileiksi... no joo siis sisään astui noin 50 v mies joka kehui silmät suurina tähtinä loistaen että:
voi kiesus tää on kyllä niin tosimiesten paratiisi.
Täytyy myöntää että repesin ihan totaalisesti (mitä ei saisi tapahtua, tässä ammatissa täytyisi osata käyttäytyä tilanteessa kuin tilanteessa arvokkaasti ja hillitysti) ,
hirnuin kuin kevätlaitumelle päästetty orivarsa kiimoissaan ja naurusta ei vaan meinannut tulla loppua hetkeen aikaan,taisin jopa melkein kouraista haaroväliäni ihan vaan tarkistaakseni oisko kasvanut joku lisäke, mutta onneks ei. En siis ole tosimies enkä koe työpaikkaani paratiisiksi.
Mies ei ollut kummonaankaan minun reaktiostani (hyvä niin) vaan iloisesti totesi että; äläs ny, oikeesti järjettömän hieno paikka.
No mikäs siinä kiva että tykkäs....


Mutta siis asiaan, lupasin muistaakseni edellisessä postauksessa kuvailla teille niitä romuja mitä sieltä tosimiesten paratiisista on jäänyt haaviini milloin mistäkin maan kolkasta, milloin minkäkinlaisesta paikasta.
Mutta yhteistä niille on se että ne on jotenkin puhutellut mua tai olleet jollain lailla "tarpeellisia".



Näitä laatikoita on monta ympäri torppaa,
eteisessä, olkkarissa ja kuistilla sekä makkarissa.








Järkyttävän painava keittiövaaka.



Ajan näyttäjä ei hirmu vanha mutta simppeli rautamötikkä.

Vanha tuoli ja laatikko joka odottaa tuunausta ja perspiratiota.






Vanha maustelaatikko jossa säilytän teepusseja.
Tää on jo niin järkyttävän ruma etten ees tuunaa sitä.








Lasisia kynttilän jalkoja jotka on oikeesti sähkötolpissa olleita vanhoja eristimiä ja vanhat tähystäjän kiikarit, näillä on tiirailtu viholliskoneita taivaanrannasta. Mää tiirailen vaan naapurin mettässä asustavaa helmipöllöä joka on hirmu kaunis.


kaikki nää peltihörpötykset on myös jäänyt työmatkoilta haaviin.
Ja tietty jo täällä aiemmin esitellyt pöytä ja laatikko tuunailuni... siis jossain aiemmissa postauksissa.
Tässä näitä siis ois, muutama laukku/kassi jotka on jo isolla rintsessalla käytössä on vielä jossain mutta en jaksanut alkaa kaivelemaan niitä esiin.


lauantai 6. lokakuuta 2012

Arvailuja ja mietintää.....

Hohhoijaa melkein joka blogista oon saanu lukea että alkaa fluha kausi iskeä päälle ja niin on täälläkin. Liekö siitä että sitä on ilmassa vai siitä että meinaa fysiikka pettää, järkyttävä väsymys joka ei mene ohi kuuluu toivottavasti tähän fluhaan ja räkään jota tuntuu riittävän. kuume ei nouse mutta olo muuten alkaa tökkimään aikas lailla.
Olin siis pitkällä komennuksella ja haaviin jäi ihania uusia ystäviä ja rutkasti uusia kokemuksia ja ennen kaikkea aarteita. Aarteita siinä mielessä ettei niitä oo montaakaan kappaletta maailmassa ja jos onkin niin tuskin yksityiskodeissa, koska kaikki on suurinpiirtein hävitetty ennenkö ne on ajateltukaan kiertoon laittaa. Mun töissä aina välillä törmää tälläisiin vääryyksiin ja aarteisiinkin. Nyt mulla on kuitenkin ongelma. Paikan näille aarteille löydän todennäköisesti mutta millä mää täytän nää ????????
Iso-rintsessa ehdotti kiviä ja kynttilöitä, minä mietin valoja ja jotain lasikiviä.
Ehdotelkaas jotain, pliis. Mää kun en ylläri pylläri osaa taaskaan päättää....

Tälläinen hmmmm..... kippo kai sitä sellaiseks vois sanoo mutta tää painaa enemmän kun mun synnit ja se on paljon se. Tää on siis oikeesti kookas ja painava ja tiivis, luulen että tätä on käytetty jossain laboratorio jutuissa, veikkaisin että tää on joku hiton iso koeputkien tai jonkun äärettömän salaisen koe aine erän säilyttämistä varten. Sen tiiän oikeesti että tää on vanha ja oikeesti jossain koelaboratoriossa käytetty ja luulen etten sen enmpää haluakkaan tietää... =/


Tää on pienempi aikas paljonkin ja ei noi ei ole munan pitimiä siis kananmunan vaan juurikin niitä koeputkien pystyssä olemis paikkoja heh olipas hienosti sanottu mutta kai te ymmärrätte. mulla oli noihin isot koe putketkin jo aiemmilta reissulta löytyneet mutta nyt en tietty löydä niit mistään.
Tylsää... mutta kertokaahan nyt mitä näille vois tehä. kanamunan säilytykseen tää pienempi on liian iso kuitenkin joten ei siit sellastakaan tuu. Nää on myös niin hienoja etten haluis pitää näitä pelkkinä tarjouiluastioinakaan vaan nimenomaan esillä jotenkin. Ompas nyt vaikeet tääkin juttu. Pöh.

No joo kaikenlaista,. tänään oon yrittänyt sitten tehdä vähän rästi koti hommia ja sellaista mutta kun ei vaan jaksais. Taidan lämmittää saunan ja villasukkailla lukien jotain sairaan jännää ja pelottavaa....... ja syödä varppina paljon suklaata ja juua kaakaoo ja paljon ja lämmintä. että sitten voin taas paisua ja paisua ja paisua vaan yltiöpäiseksi suklaa/kaakao läjäksi.
Vois muutenkin tehä postauksen siitä kaikesta romusta (paskasta) mitä oon duunista kotiin kantanut niin teillä ainakin ois hauskaa kun kattelette että ; ei jumalauta totakin akkaa ihan hullu ämmä.......


Ai niin paras meinas unohtua. Sain eräältä todella hyvältä ystävältä vaihtokaupoissa tälläiset ihanuudet rintsessalle. Nää vaihtui vanhoihin puu-suksiin... joo o armeijan vanhoihin puu-suksiin hei camoon ja se ystävä isolla YYllää teki niist suksista jotain järisyttävän hienoo. Ikkunalaudan joo o siis ikkuna laudan. Huuli pyöreenä ihmettelen vieläkin sitä inspistä mutta hieno se on siit ei pääse mihinkään. no joo se rintsessan ihanuus tulee siis tässä......

Nää on edelleen tuunaamatta kun Neiti Muru ei osaa päättää haluaako niistä valkoiset vai vaalean harmaat vai jätetäänks tolleen. Vaaleenpunaiseen en nyt suostunut. noi ei vaan kuulu olla vaaleenpunaiset siltä musta tuntuu.

Ans kattoo nyt mihin päädytään ja nyt namikauppaan sitä suklaata hakemaan ainankin 20 kympillä ja ainankin syön kaikki itte.....