maanantai 20. elokuuta 2012

Ei oo helppoo olla onnellinen....

Hohhoijaa joskus tulee aikoja kun jää väkisinkin miettimään pakkaanko kapsäkkini oikeesti ja häivyn himalajalle, pukeudun luminaiseksi ja ulvoskelen vuosikaudet siellä sitten itekseni yksikseni savimajassani.

Nyt on taas niitä aikoja kun kaikki v***ttaa ja hermostuttaa ja kismittää ja raivostuttaa. mitään ei saa aikaseks ja jos saa siitä ei oo mitään hyötyä. siivooppa täällä nyt sitten niin kun puolen tunnin päästä on kaikki taas hyrskynmyrskyn, marmatappa sitten teineille jostakin niin oot sekopää ynm ynm.... Koira vinkuu kun jossain lähellä on joku narttu annillansa ja reppana kulkee ikkunasta ikkunaan ja vikisee, ramppaa terassin oven ja ulko-oven väliä ja kitisee. Verhonkin terassin ovelta hajotti mennessään. Oksensi puhtaalle olkkarin matolle ja pissi terassille heti lenkin jälkeen.... Aaaaaargggh rukkaset tulee kohta...

Leivoin mustikkapiirakkaa eilen ja leipää ja sämpylää ja arvatkaas niin ... Ai taas mustikkapiirakaa, ai taas tällästä leipää jaa oisko vähän raakaakin.. no ei oo mutta taas vaaleeta, eiks oo limppua njäänjäänjää... ei oo vaniljakastiketta jaa ompas jääkaapissa miksei se oo tossa piirakan vieressä että sen löytäis narinariniriniri.....

Joku sentään sanoi että ihanaa kun oot Äiti leiponu... Äiskän sämpylät on vaan niin parhaita sanoi rintsessa suupilestä sulanut rasva valuen.
Aina se vaan ei riitä että yksi on ihana. Aina se vaan ei riitä että on positiivinen tai ainankin yrittää olla.

Nyt kun oon YKSIN kotona tai melkein yksin Teinari makaa kuumeessa huoneessaan mutta kuitenkin henkisesti yksin alan hiomaan lasia piiiiitkästä aikaa. nyt iski perspiraatio siihen. Tai oikeestaan jo puoltoista viikkoo sitten mutta kuitenniin nyt ois ehkä virtaa toteutella se.. katotaan mitä saan aikaiseksi.
Kiitos ja kumarrus täältä pe**reikä paratiisistä matkalla himalajalle...

En oo koskaan jatkanut samaa postausta saman päivän aikana mutta nyt teen sen. Siis kuten eellä kerroin aloin hiomaan lasia monen vuoden tauon jälkeen ja onnistuihan se. =) En muista että olisin täällä asuessamme tehnyt yhtäkään lasityötä, pari korua kylläkin sillain ex-tempore lahjoiksi, mutta yhtään isompaa en muistaakseni ole väkännyt. Löysin yhdestä paikasta vanhoja optiikka-linssejä joista en edes tiedä mihin niitä käytetään ja siitä se ajatus sitten lähti... Tein työ-ystävälleni erittäin hyvälle sellaiselle joka on melkein yhtä monissa liemissä keitetty kuin minäkin ja aivan mahtis tyyppi tälläisen tupari/uusi elämä-lahjan.....


 Tässä se on valkoista paperia vasten.... ja aika mitään sanomattoman näköinenhän se näin on mutta.................... tuossa toisessa se onkin sitten jo ikkunaa vasten. Aikas hieno vaikka ite sanonkin taidampa tehdä toisenkin ihan vaikka omaan ikkunaan.

Nyt teen kuitenkin pari sydän korua kun kerran vauhtiin pääsin................ See juu.............




Ps; edelleen mietin sitä himalajalle lähtöä laukku jo puoliks pakattuna... =)

5 kommenttia:

  1. Onpas jännän näköinen. Tosi hieno! Miten noi on liitetty yhteen?

    VastaaPoista
  2. Jännä miten tuntuu kun melkein omaa tekstiä lukisi :D niin tuttuja fiiliksiä!

    Toi lasijuttu on upea, siis wau!

    VastaaPoista
  3. Miten joku osaa tehdä jotain tollaista! voov :P

    VastaaPoista
  4. Kiitos kiitos armaat tytsyt. Kaikki on helppoo kun on oikeat vehkeet millä tehdä. kipa; lasin reunat hiotaan karheeks; vedetään folio teippi ja tinataan osat yhteen kolvilla. Aikanano jouduin minäkin tämän opettelemaan ja vaikeeltahan tuo silloin tuntui. =). Tein varmaan vaan innostukseni silloin loppuun kun aika harvoin enään tulee mitään tehtyä. =(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta! Hmmm...nyt puuttuu enää kolvi, folioteippi, tina + vanhat optiikkalasit. :D

      Poista

<3 ihastuin kommenteista ja puumerkeistänne, kiitos niistä <3