keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Elämää on

Huhuijaa meillä on varmaankin joku tautikirous langetettuna. torstaina nuorin poika aloitti oksentamisen ja saunassa. hmmmm tosi ihanaa oli siivota sauna kesken saunomisen pestä lattiat ja seinät.
Lauantaina oli tuttavan 40 v ylläri partyt jotka onnistuivat yli odotusten, sankari oli iloinen ja vieraat viihtyivät. Ukkopahan kanssa päästiin pitkästä aikaa tuollaisiin juhliin ja oli meillä sitten hauskaakin mulla ainakin, muistaakseni =).
Sunnuntai-iltana iso rintsessa sitten aloitti ökläämisen ja maanantai-iltana vanhempi poika ja viime yönä tuo viimeinenkin mohikaani taipui yrjö-herran kouriin.
Ja mikä pahinta mun läppäri on rikki, sillä ei pääse mihinkään tätäkin postausta teen puhelimella =).
Maanantaina kävin kuulemassa tuomion niskasta ja torstaina operaatio nikaman pullistuman kuivatus olisi edessä. Mitään en ymmärtänyt lääkärin puheesta muuta kun sen että simppelijuttu  operaation jälkeen viikko lomaa ja nostelematta mitään... Siis todellakaan mitään en saa nostaa ja töihin. Jaahas se on sitten niin. ... Ans kattoo ny kuinka ämmän käy...
Meillä kuistilla kukkii pelargonia täyttä häkää tuuppaa uusia nuppuja minkä ehtii ja se on hei kylmä kuisti, kysynpähän vaan että missä on pakkaset ja talvi saatikka lumi?????
 Jossain muualla mutta ei meillä tylsää..... Joulua oon saanu laiteltua joo siitä lisää kun saan koneen millä toimia. Teillä joita luen on ollut hukeita juttuja taas joista ideoita oon ammentanut takaraiveliin hautumaan. Kiitos niistä.  imuriin se on taas tartuttava ja johonkin desinfiointi aineisiin ja tuoksuihin että saa tämän kaameeeeeen torpan taas ihmisasumusta muistuttavaan kuntoon. Ennenkö ite aloittaa yrjö-herraan tutustumisen arabian halailun muodossa. =(

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Myyjäisiin menossa

Eilen ompelin ompelin ja vaan ompelin kun kerrankin kaikki meni putkeen...
Iso rintsessakin innostui ompelemaan... =) taitaa pikkuhiljaa sitäkin singer kärpänen puraista. Hän teki "tilda-enkelin" "tilda-kissalle" kaveriksi...kunhan ovat valmiita kuvailen nekin. Kissa näyttää (mun aiemmin tekemä) kyllä ihan sialta mutta ehkä se siitä kun saan nenän ja viiksimet kirjailtua kissaksi muuttuu, jos ei olkoot sikakissa. =) Enkeli näyttää tällä hetkellä ilman tukkaa ihan alastomalta kanalta eli siis meillä kait on sitten Sikakissa ja Kanaenkeli. =)
Olen menossa joulukuun alussa myyjäisiin ja sinne tein kaikenmoista... Ideoita ois kontillinen kunhan vaan ehtis toteuttaa.

Syrämmiä paaaaaaljoooon erilaisia syrämmiä, osa tuoksuilla osa ilman, joulusukkia ja pari tyynynpäällistä.
Sukkia ja tyynynpäällisiä tarvii kait ommella lisää mutta syrämmiä alkaa olemaan enemmän kuin tarpeeksi kaikenvärisiä ja -laisia tässä siis vain eiliset.
Tyynynpäällisistä puuttuu vielä napit kun en osannut päättää millaiset niihin laitan. Eli taitavat olla ajatuksella tehdyt =).
Noista tyynynpäällisistä tuli kyllä niin kivat että taidan tehä itellekkin samanlaiset, ne kun on tuon väriset niin voi käyttää muutoinkin kun jouluna.
Tässä muutama kuva lisää satumetsästä MV;lle, meillä on siis sammalmatto 20 m ulko-ovesta. Jotain hyötyä tässä maalla asumisestakin täytyy löytyä.... =)

 RaivolaRysäPöksy löysi myös elämänsä ensimmäisen jäätyneen lätäkön ja oli kuin Bambi jäällä. Koivet meni siksakkia koko ajan mutta ilmiselvästi hän nautti uudesta elementistä.=)
Tuosta viimeisestä kuvasta tulee mieleeni Leevin biisi: kotikaupungin katu oli hiekkainen tie siinä anglia katolleen kääntyi.... =) Hauskaa loppupäivää kaikille.....

tiistai 22. marraskuuta 2011

Tyttöjen päivä...

Eilen olin kotosalla ison rintsessan kanssa kun käytiin isolla kirkolla lääkärissä josta tänään sitten tuloksia pitäisi soitella. Tuskin mitään angiinaa vakavampaa eli perushuttua isolle rintsessalle.
Voi hitsi kun meillä kahdella oli niin mukavaa...., maalailtiin kistua ja puhuttiin, puhuttiin ja puhuttiin asioista maan ja taivaan väliltä.
Täyttelin siinä jossakin vaiheessa päivää halkohyllyä takan viereen kun sieltä pohjalta löytyi musta pieni levyn palanen jonka iso rintsessa nappasi.... haki liidun ja hiomapaperia ja hetken hykerreltyään ja väkärreltyään repesi räkättämään ja  näytti minulle aikaansaannoksensa:


Alunperin siinä luki kyllä että: Persereikä laakso, mutta kulmia hiottuaan se kului pois ja hän kirjoitti siihen yllä näkyvän tekstin.
Siitäkös riemu repesi naurua riitti vielä pitkälle iltaan varsinkin kun ukkopaha tuli kotiin ja tämä roikkui kuistin seinällä viattomasti. Olimme ihan varmoja ettei "puunsilmä" edes huomaa vaaleensinisestä seinästä mustaa kylttiä mutta huomashan se ja osallistui kieroutuneeseen huumoriimme.
Oikeestihan siinä kyltissä piti lukea näinkin kauniisti:
Mutta taitaa se roikkua siellä kuistin seinällä vieläkin paratiisi puoli näkyvillä. =)
Illalla myöhään makasin saunan lauteilla pötköllään kun ukkopaha peseskeli ihtiänsä ja huutelin sieltä että; aatteles nyyyyy kuinka hieno meiän sauna ois jos se ois musta,( tästä on keskusteltu jopa hiukan äänekkäästi kesällä) vastaus tuli empimättä; ei ois.
Minä: No miksei vois olla, ei ois olleskaan pimee kun tuoss on tuo valkoinen seinä se valaisis kyllä tän riittävästi ja ohan täällä valot ( 7 pientä kökköstä kuitu-lediä katossa, eikä edes otavan muodossa =( ).
Hän; hei lopeta jo, se on ihan hyvä noin.
Minä: eikä oo kun kauheen ruma, mää teen sen sit salaa, joku päivä ku tuut lämmittään tätä niin huomaat että perskeles kun meillä onkin HIENO musta sauna.
Hän: sitten saat lämmitellä saunas ihan loppuun kuule yksinäs.
Minä; sää et voi olla noin suppee.
Hetken hiljaisuus.
Hän: niin nooo jos sä teet mustan saunan mää teen siihen sit katon.
Minä: siis minkä katon? täällähän on jo katto.
Hän; Teen sinne kohokuviointina ison HD- logon kattoon, ( tulee saunan puolelle ja piirtää ilmaan ison hd-logon).
Minä: heh et sää osais.
Hän mulkaisee aika pahasti: kyllähän ny puuseppä yhyren logon vääntää vaikka piruuttaan.
Minä: okei tee logos jos mää saan mustan saunan.

Keskustelu päättyi siltä osin tähän mutta  jatkui myöhemmin kun kerroin isoille että mää saan tehä mustan saunan lällälläää. Ukkopaha siihen tokaisi että; ja mää hd-logon sinne kattoon.
Iso rintsessa sanoi että: eiiiiiikä.
Johon minä että: älä huoli se ei ikinä saa aikaseks veisteltyä sitä logoo sinne ja mää saan silti mustan saunan.
Hmm...... enään tämän jälkeen mua ei muuta kuin mulkoiltu hiukan happamasti.....
Mutta mää en edelleenkään tiiä haluunko mä sittenkään sitä mustaa saunaa ihan varppina.... Oiskohan pitäny pitää taas vaikka suunsa kiinni????

maanantai 21. marraskuuta 2011

Maanantai

Viikon tylsin päivä... blääääh. Nuhailu jatkuu torpassa. Tänään kai tarttis käyttää isoo neitiä isolla kirkolla lekurissa kun on kurkussa kuppa kuulemma.
Eilen messuilin oikeastaan luxus messuilin,pääsin yksin lähtemään vaikkakin ilman sitä ukkopahan visaa. No ei sillä että olisin siellä sitä tarvinnut koska olen niin pettynyt niihin messuihin että huhhuh. Ei niin mitään uutta ei sitten ollenkaan mitään mitä en jo osaisi itekkin tehdä, ( mikä täällä haisee??? joku omakehu,kö??? ) ei mitään ideoita, ei mitään ostettavaa. Mulle ainakaan. Ison neidin tekemät jutut olivat tietenkin hienoja ja kaikki muukin mitä he luokkansa kanssa siellä olivat väkänneet mutta muuten aikas moinen pettymys.
Silkkinauhoja ostin 5 rullaa.
Että vallan.
 Tuttuja näin jonniiin verran ja se oli iha jees =).
Ompelukoneelle menetin sydämeni mutta siihen ei ois ukkopahan visakaan juur auttanut messutarjouksena kirjova ompelukone 1500 €. Arvaatkaas vaan olisinko uskaltanut sitä VäinöVisaa viuhauttaa sellaisen takia. Mutta se miun syömmein vei valitettavasti.
Joskus, ihan varmasti joskus, mulla semmonen on vielä, joskus, oli se vaan niiiiiiiiiiin hiano,kaunis ja upea.
Tänään vois värkkäillä yhtä ja toista tai vaikka yhtätoista asiaa kun tuota lomaakin vielä ois viikko... Dhuha painaa päälle mutta jos ihan vaan vähäsen jotakin väkertäis....
Romulyyliskä oli tehnyt kivan rinsessa kollaasin minkä aattelin kopsata pikkurisessan seinälle kunhan saan ne seinät kuntoon ensin tuolla yläkerran kauhukammiossa, rinssin puolelle on jo suunitelmat valmiina. Joten ei kun toteuttelemaan. ... Josko aloittelis tuon "kapioKistun" maalaamisella ei se ole kuin muutaman vuoden odottanut loppu tekijäänsä .... ehkä jo tänä vuonna siis saan sen esille laitettavaan kuntoon. Olen siis saanut sen muistaakseni 18 v synde lahjaksi tai siis piti saada mutta koskaan se ei tullut valmiiksi asti. Joten nyt melkein 20 vuotta myöhemmin sen voisin saattaa lopulliseen kuosiinsa. Laitan sitte kait kuvia ennen ja jälkeen jos muistan .... ja ai niin se mummelon partsikin pitäis laittaa, hän jo siitä kyseli .....nythän senkin voisi jos tuo isorinsessa saikulle jää ois kaman kantajakin mukana, ite kun edelleenkään saa nostaa mitään... hihihhih... ei vais sairastakoon rauhassa.....
Nyt meni taas niiiiiiin plörinäks tääkin että heissulivei vaan sunkin heiluvilles ja ihanaa alkanutta viikkoa vaiks onkin maanantai viikon tylsin päivä....

lauantai 19. marraskuuta 2011

Nuhanenien paratiisi...

Kun yhdestä "kupasta" pääsee alkaa toinen. Hohhoijaa. Torpassa on tällä hetkellä enemmän ja vähemmän kuulunut niiskutus ja köhinä.
Kaikki ovat enemmän tai vähemmän nuhaneniä, minä mukaanlukien. =( Ei kivaa.
Mitään järkevää en ole saaut aikaiseksi tai nooh ehkä jotakin... tyynynpäälliset hiukan jouluiset mutta sitähän se nyt on.Tai oikeastaan tyynyt nää kun on täytetty ja ommeltu kiinni... ei voi vaihtaa siis ellei pura koko höskää.
Ensimmäisen yön ne viihtyivät olkkarin sohvalla mutta kun Herra koira tuntui rakastavan niitä hiukan liikaa siirsin ne makkariin sängyn päälle, sinne ne tuntuisivat sopivan paremmin ja saavatpahan ainakin olla rauhassa.
Ihan kivat, sentään jossain onnistuin jotenkuten.
Eilen illalla maalailin tähtiä ja kirjoittelin niihin joulu juttuja. Myös takan reuus on hyvä paikka kuivatella askarteluja. =)
Saas ny nähä mihin nämä päätyvät kuivuttuaan.
En oo vielä kaivanut vanhoja koristeita varastosta ja kun luin muiden blogeja niin ainakin hyypiö oli jo kaivanut omansa esille ja hiukan tuunaillut uusiakin hienoja juttuja  =) ... niistä jäi ideoita kypsymään päänuppiin.
Tänään oli joulumyyjäiset nuoremman pojan koululla ja olihan siellä vaikka mitä, mitään ei matkaan jäänyt kuitenkaan, ajattelin pihistellä messuille josko huomenna sinne niiskuttelemaan sitten rantautuisi.
Tänään voisi kynttilöidä ja takkailla ja saunailla iha vaa silleen iisipiisisti josko dhuhakin tästä rauhoittuisi. Taitaa vaan olla aika ärtsy pöpö kun antibivooteista huolimatta puskee päälle. Luulisi niiden ainakin hillitsevän pöpöjen vauhtia jos ei poistavan kuitenkaan.
Huomenna raxupoxukoirannaxu täyttää  ½ vuotta wautsi wau ja lattiat alkavat oleen kuivia pieniä ilovahinkoja lukuunottamatta, nyt onkin sitte astunut kuvioihin pahanteko kun on yksinään. Hmmmm... aika aikaansa kutakin mutta tämä ilmiö vähentää aikas paljon halujani laitella mitään hienouksia ympäri torppaa. Ei ole kiva siivoilla niitä palasina lattioilta.
Tässäpä tämä rakkauspakkaus mammii lemppari paikallaan terassin pöydällä. =)
Piparin kerjäystä, AAAAAANNNNNNAAAAAA NYYYYYYYY. ANNA NYT HETI.

perjantai 18. marraskuuta 2011

Odotan.....

Odotan että voisin ottaa lääkkeet siis että kello ois tarpeeks yä että saisin antibivootit nassuun ja nukkumaan....

Löysin sitten koneelta hienoja kuvia hienolta matkaltamme jonka tein vanhimman tyttäreni kanssa ihan kaksin  lontooseen kun hän pääsi yläasteelta ja pääsi haluamaansa jatkokoulutuspaikkaan eli kesällä 2010. Sinne jäi pala minun sydämestäni camden townin kujille ja kuninkaallisiin puistoihin...

kattokaa ny siellä mää istun piccadillyn portailla lihavana ja vaalee tukkasena mutta onnellisena =)
Maailman paras matkaseura.
 Elimme puolet matkastamme This water tuoremehulla,tuna pastalla ja ruskeilla m&m nameilla. Söimme lounaita puistoissa ravintoloiden sijaan ja hotellimme lähellä oli puisto johon ihastuimme, istuimme siellä iltamyöhään nauttien ja jutellen ja ihmisiä kattellen kunnes tuli aina setä joka soitti isoa lehmän kelloa ja huusi; gardeeeen is closinggggg garden is closing everybody out ja laittoi portit kiinni.....
ja ne camden townin punkkarit ja putiikit, ahtaat kujat jotka oli täynnä pieniä kojuja ja se tunnelma....
 yksi miinus siitä että hotellin aamiaisen lisäksi starbucks oli ainoa kahvila mistä sai juotavaa kahvia... muistakaa tää jos meette kaikkialta muualta ostettu oli kaameeta kuraa ja oxford streetillä on aivan huikea disney lelukauppa 3 kerrosta ja wau mikä valikoima... sinne upposkin sitten muutama sata taalaa tuliaisiin niin että kolahti... halpaa siellä ei ole missään vaikkakin paljon outlet myymälöitä ja last season kauppoja mutta silti...
Voi hitsinpimpula kun iski kaukokaipuu..... Blaaaaah tuonne olis vielä päästävä niin paljon kuitenkin jäi näkemättä....viikossa ei ehtiny ihan joka paikkaan....
Tästä on hyvä jatkaa unimaahan josko näkis lontoo unia...
ötyä kaikille  <3

torstai 17. marraskuuta 2011

Että tällänen päivä tänään...

On näköjään tänään sitten sellainen päivä ettei mikään onnistu, kaikki mihin kosken menee pilalle... AAAAARRRRGGGGHHHHHHHH... yritin tehdä tonttu sydämmiä ja kämmäsin kaikkee tyhmää niiden kanssa, yritin tehdä enkelin siipiä huovasta kämmäsin nekin, yritin tehdä huopa joulusukkia ja hahaaaa arvaattekos v***iks meni nekin.... ei vaan oo mun päivä tänään.
Ihan aloittelijoitten ompeluvirheitä, kankaat väärin päin, väärä ommel väärään kohtaan ynm ynm.... sörkin saksilla  lankoja katkoessani reikiä kankaisiin ynm ynm... hohhoijaa.... Ei ole siis ompelupäivä tänään.
Ehkä huomenna..... Ehkäpä ei.
Olin eilen ihan kuollut syystä että jouduin aamulla turvautumaan hammaslääkäriin kun visuri alhaalta tulehdutti juurensa ja koko toinen naama eikun toinen puoli naamasta turpos. Edellisen yön kun kippuroittin sohvalla lääketokkurassa, särkylääkkeethän ei tehonnu muutakun että oli kivempi sairastaa kun pää oli himmee mutta särky jatkui....aamulla oli sitten pakko soittaa päivystykseen ja sain ajan aika äkkiä ei sillä mutta kun herra v***n hammas oli jo tulehtunut ei luonnollisestikkaan puudutuskaan tehonnut niin hiphei. Vastaanotolla kuului suoraa huutoa puoli tuntia ja ulos köpötteli haamulta näyttävä suupielestä verta valuva zombie, joka ihan varmasti näytti siltä miltä musta tuntuikin eli kuolleelta paitti että kuolleisiin ei satu uskoakseni, mutta Rouva hammaslääkäri oli voittanut taistelunsa visuria vastaan, pisteet sille.
Nooh sitten kun murheenkryyni oli saatu pois niin alkoi jo buranakin vaikuttamaan. Muutama tunti unta kuulaan niin alkoi zombiekin heräillä melkein rintsessana...
Tänään ei ole havaittavissa muutakuin pieni turvotus alaleuassa ja kipinöivä pistely joka hoituu buranalla pois. Luulin olevani siis ihminen jo tänään mutta normaali ihminen ei tee tälläsiä mokia varsinkaan jos on puolet elämästään ommellu kaikennäköistä... Eli siis mitä opimme.... emme mitään en mää ainakaan....
Haaveilen edelleen messuille pääsystä viikonloppuna siis kädentaito messuille... armas tyttäreni on siellä rehkinyt jo pari päivää rakentaen niitä mutta kun kysyin siltä kauniisti vapaalippuja sain sellaisen mulkaisun vastaani että empä kysy enään. Kai sinne on sitten rahalla mentävä... =( kahtotaan nyt sano ukkopaha kun kysäisin mahdollista seuraa sinne.... ehkä on ihan hyväkin jos hän vaan kahtoisi ja menisin sinne seuranani vain hänen visansa =O.... joo o nyt meen keittään päiväkahvetta ja otan joululehden ja koiran kainalooni ja kömmin sohvan nurkkaan mokaileen.... kai se kahvi sitten on sohvalla ja lehti koiran suussa....

maanantai 14. marraskuuta 2011

Ei ny kauheesti jassais...

Koko hela daagenin siivosin pienten huonetta... noo oikei siivosin kaikki lelulaatikotkin ja järjestin kaikki leegot,pokemonit,äksön mänit ja muutkin örkit sekä tietty kaikki brätsit ja barbit ja ponit ja ja ja ja kaikki omiin laatikoihinsa varmaan miljoonannen kerran tänä vuonna ja heitin miljoona renkaatonta pikkuautoo ja muuten vaan räjähtänyttä lelua roskiin. Nyt siel on ainakin siistiä, vaikkei mieleistä olekkaan. Sain myös viime viikolla aloittamani koiranruokapurkkilyhdytkin valmiiksi.. kuulostaapa erittäin herkulliselta koiranruokapurkkilyhdyt waaaau namskis...

Ylläri tähtiä, no empä ois uskonut että vallan tähtiä porailin näihin hmm... on se jännä juttu.. =)
Ehdin kuitenkin hiukan tuulettamaan päätäni kakaran kanssa mettä lenkilläkin... ei kaukana mutta onneksi "naapurissamme" on satumetsä jossa on ihana samoilla, ellei törmää petoihin kuten hirviin tai ahmoihin tai supiin... kettujakin siell on... noo onneks ei ketään nähty..
Satumainen metsä.....

.... jatkokääpä....

....ja peto peloton.

Kohta uppoudun Rööperin lumoihin loppuillaks josko ottaisin kutimen niin voisin pysyä sohvallakin.... =)

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Isättömän isänpäivä

Meillä kaikilla on isä, ilman isiä ei olisi meitäkään. Se on vissi totuus mutta lapsen saaminen ei tee kenestäkään isää tai äitiä muutakuin nimellisesti. Oma isäni teki tiettävästi minut juhannusyönä-73 toivolan tanssilavan takana, äitini suosiollisella avustuksella.  (tämä on faktaa kuulemma koska ne puuhat olivat kuulemma kortilla siinä suhteen tilassa mikä heillä oli ja muita mahdollisuuksia ei ollut) Olen aina sanonut että olen epätoivoisen avioliiton epätoivoinen pelastusyritys joka todellakin jäi epätoivoiseksi ja yritykseksi. Varhaislapsuudestani ei tietenkään ole minulla ainakaan juurikaan muistikuvia,  muutama hassu valokuva, yksi ehkä viime aikoina aika tärkeäksikin muodostunut kuva jossa istun isäni sylissä noin 1 vuotiaana ehkä hiukan alle.
Sori kuvan laatu mutta tää on vuodelta 74 tai 75 =). Voi vitsi kun mää oon  vanha =).

Tärkeän siitä tekee se että nyt kun joku ehkä elämä tai kohtalo potkii jonniin verran päähän ja kummallakin jalalla, olisin ehkä tarvinnut jonkun vanhemman ei niinkään varmaankaan viisaamman vaan elämää enemmän kokeneemman ihmisen tukea. Olen usein miettinyt että kumpa olisi joku vanhempi,vahvempi ja luottamusta herättävä mies ehkä isä jonka olkapäähän nojata ja kysyä että: kerro nyt mitä hittoo mää teen, mihin mää nyt meen ? ja teenkö oikeita päätöksiä vai meneekö mettään ja lujaa?
Äitini elämä alkoholisoituneen miehen kanssa ei varmaankaan ole ollut helppoa ja kun rakkaus ei enään kantanut ei auttanut muu kuin lähteä, 5 pientä lasta ja sinne se vaan lähti, rohkee akka etten sanoisi =).
Mutta palatkaamme siihen isään. Olen siis tavannut isäni sen jälkeen kun vanhempani erosivat ehkä noin 5 kertaa joista muistan ehkä 2 tai 3 hämärästi nekin. Viimeisimmän muistan kun itsekseni mietin että ei hitto mulla ei oo tuolle ihmiselle mitään sanottavaa ja se suretti. Itkin hautajaisissa tietenkin itken aina häissä, hautajaisissa ja ristiäisissä, itken jopa jos luen kuolinilmoituksia mutta jälkeenpäin mietin mitä itkin? Ihmistä jolta olin saanut muutaman solun ja kuulemma osan luonnettani, loput siitä siis luonteestani olen saanut isäni äidiltä.
Olen "joutunut" pärjäämään aina omillani ihan pienestä pitäen. Kuinka moni 7-8 vuotias tekee itse ruokansa hakien sen kaupasta asti yksin, eikä silloin ollut kuulkaa edes "äitien tekemää ruokaa" vaan se oli oikeasti tehtävä se ruoka alusta loppuun itse jostain kumman syystä elin leivällä =), kuinka moni niin pieni joutuu peittelemään itsensä ja laulamaan omat tuutulaulunsa kun äiti on töissä ja sisarukset maailmalla. Tässä vain muutama esimerkki suloisesta lapsuudestani. Olen pyrkinyt kasvattamaan omat lapseni hiukan toisella lailla, heillä on aina joku vastassa kotona jossei heti  koulusta tullessa niin ainakin parin tunnin sisään joku on seurana. Heillä on äitin tekemää ruokaa ja heillä on joku joka peittelee heidät iltaisin ja silittää poskea ja pusuttaa.
Mietin yhä usein sitä että olisiko minulla voinut olla isä, läsnä oleva isä niin ehkä äitikin olisi ollut kotona hoitamassa minua. Ehkä minullakin olisi ollut isä joka olisi paikannut polkupyöräni kumit jos minulla olisi ollut edes polkupyörä. Tänään niinkuin usein ennenkin istuin autossa ja katselin tähtiä taivaalla ja mietin kuinka ihanaa olisi jos minullakin olisi isä niinkuin minun lapsillani on. Isäni on joskus ilmestynyt minulle unessani ja silittänyt päätäni ja puhunut minulle hiljaa sanoja joita en aamulla enään muista ja herätessäni huomaan että olen itkenyt yöllä. Isäni on säännöllisesti käynyt yöllä luonani milloin vain seisten hetken luonani ja hymyillen hyväksyvästi tai milloin koskettaen poskeani tai hiuksiani ja siitä on jäänyt huisin hyvä fiilis.
Nyt joku ajattelee että toi ämmä on ihan sekopää mutta kuten oon sanonut uskon uniin ja siihen varsinkin ettemme ole täällä yksin, vaan menneiden aikojen rakkaat käyvät luonamme aina silloin tällöin kylässä.
Nää on niitä juttuja joihin harva uskoo ja niitä jotka uskovat pidetään pipipäinä. Muruseni on yksi heistä tai oli kunnes koki itse naapurissamme majailevan talon vanhan isännän vierailun ja joutui tunnustamaan tämän kaltaisten asioiden olevan ehkä sittenkin totta.
Olkaa siis onnellisia että lapsillanne on isä sillä ilman häntä teillä ei olisi lapsia =).
Vaikka oma rakkautenne ei enään riittäisikään lastenne isälle antakaa lastenne rakkauden riittää, älkääkä pilatko isä-lapsi suhdetta omilla ajatuksillanne. Miehistäkin on isiksi jos he vain sitä itse haluavat kaikki eivät halua tai kykene mutta ovat isiä silti.  <3
Hyvää isänpäivän loppuyötä kaikille.

torstai 10. marraskuuta 2011

Hei ihan oikeesti.....


Hmmmm....oon taas saikulla,annoinkin itelleni lisänimen AlatiSairas, kuten joskus jossain kerroin siis täällä blogissani jossain että selkäni on hiukan raihnainen kapistus, kävin tänään työkuntoisuus kartoituksessa tai jossain sellasessa... ja mullapas on niskassa joku öööö oottakaas kaularangan pullistuma, Rouva lääkäri sanoi että mikäli se plumpsahtaa sieltä oikein kunnolla on 70 % mahdollisuus halvaantua. Hmmm.... vähän yli  2 viikkoo saikkua ja magneettikuvaus ja leikkurijonoon. Arvatkaas uskallanko tehdä YHTÄÄN mitään?????
Voi prklstanavtuhelv.
Miljuuna hommaa vireillä ja virityksiä nurkat väärällään ja ja ja ja ja ja.....

JOULUKIN TULEE OIKEESTI ,TULEE  SE KOHTA... Aaaaapuuuvaaa...
Mitäs ny sitten ?? Ei sais kuulemma edes hermostua.. ai mää vai? En hermostu ikinä mistään koskaan mitenkään vaan oon kuin viilipytty.. joo ehkä jossain Liisa Ihmemaassa mut ei tässä elämässä.

Ajattelin kyllä ehkä pari päivää (pari tuntia) vaan pötkötellä josko se siitä... tai sitten joku herättää mut tästä painajaisesta ja huutaa YLLÄRIPYLLÄRIIIIII ähäkutti jekutimpas...

Se tai siis Hän Rouva katto mua hiukan hitaasti kun kysyin että ; onks tää niinku vakavaakin... voinko ratsastaa (siis hevosella) ja voinko teuroo koiran kanssa ja voinko mennä punttikselle ja voinko ajaa motskarilla ja voinko voinko voinko sitä ja tätä ja tota ???? En voi kuulemma.. Sit se tai siis Hän jo hiukan hymyili kun kysyin että: mitäs v***a mää sitten teen??? Olen ja nautin kuulemma. Hei haloooooooooo miten mä nautin paikoillaan olemisesta johan alan hyppiin seinille (sitäkään ei saa tehä) jos joudun makaamaan ees tunnin sohvalla muka nauttimassa levosta. Tänään sitten tein ihan normi päivän ja ihan vaan ilokseni ainakin tunnin ylitöitä vaikka olin jo saikulla, se siis Hän kun kirjoitti jo tämänkin päivän lomaa.



Nooh ehkä nukun aamulla pitkään niinkun aina viikonloppusin.... hei nyt mä sen kekkasin mulla vois olla viikonloppu koko ajan 27.11 asti aina ois vaan niinku lauantai tai sunnuntai joo joo jooo joooo.
viikonloppuihinhan (olipa inha sana kirjoittaa ) kuuluu kirpparikierroksia, tuunailuja,askarteluja,leipomista,siivousta, pitkiä lenkkejä kakaran kanssa ja ja ja ja ja ja ja joo kaikkee ihanaa. Joo o niinhän mie teenkin mulla alkoi nyt virallinen viikonloppukausi. Kiitos ja kumarrus tästäkin...

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

ARVONTAAAAAAAAA

ihanilla palkinnoilla arvontaaaaaaaaa käykää kattomassa ja osallistumassa....

http://vaniljainen.blogspot.com/2011/11/pikkujouluinen-arvonta.html

Ihana lapseni mun....

Heitin haasteen ihqraxupoxu tyttärelleni ja yhden vastauksen kopsasin tänne.
Mää niin tyk tyk tyk tykkään tuosta lapsesta joka kirjoittaa blogiinsa näin:

...25. Olen samanlainen kuin äitini, ja yhdennäköisyytemme olenkin jotenkin jo hyväksynyt, mutta muuten en myönnä olevani samanlainen sillä jostain syystä olen joka asiasta erimieltä kun äiti.. Suurimmat naurut saan kun äiti mokaa jotan.. Hiihii.. kiusaksi voisin vaikka kertoa tässä tarinan talipalloista ja tuikkutelineistä :DDDD noooeinyyy...hih,  mom i love jo<3


On se vaan niin ihana  <3
ja me todellakin ollaan samannäköisiä, ihmiset jotka on tuntenut mut samanikäisenä ja sitten kadonneet elämästäni ja ilmestyneet taas 20 vuoden päästä takaisin luulevat Iipanaa minuksi ja minuahan se tietty imartelee, iipanaa ei varmaankaan XD. Kuvaa en uskalla julkaista kun en nyt pysty lupaa kysymään, mutta ehkä sitten joskus.

PS; Paitti että se rotta on laittanut bloginsa niin etten pääse kommentoimaan sille mitään AAAAAAARRGGGHHHH....

tiistai 8. marraskuuta 2011

Minä täällä.....

Julkaisen nyt omakuvani ja haastan Kirsin (Tää ois tän koti ) ja Pian (peltoholpin emännän jorinoita) mukaani saa olla vaikka ööööö apauttirallaa ehkä noin vuoden vanha kuva niinkuin tämä mun photo on.


Hahhaaaaaa ei vais tää on jo vanhempi kuva, ehkä joskus 4- 5 vuotta sitten  okei okei laitan sen minkä pitikin....


siis tervetuloa morjenstaan jos törmäätte... ite oon aika puunsilmä eli saa töniä ihan rauhassa...
Hassun hauskaa tiistaita kaikille..... =)

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Tuunailu päivä...

Kaikilla tai ainakin osalla joiden blogeja luen on tuntunut olevan tänään joku tuunailu päivä, kuten myös mulla.
Eilen luin jonkun (ihan sairaan hyvä muisti) blogista että Tiimarissa on hienoja tähti tyynyjä kaupan ja ihastuin mutta kun mutta kun viime käynnistäni kyseisessä kaupassa jäi niin ärtsy maku ja kankaitakin oli ajattelin tempaista ja ompelin itelleni omanlaiset samanlaiset; punaista jotain pöytäliina kangasta ja valkoista huopaa.

Tuli aikas kivat vaikka taas ite sanonkin. Armas kippuravarvas tyttäreni katto mua kun alennusnakkia ja kysyi: jaa ny jo joulua? EIIIIIII.... ei vielä. Noo jos ny jotain piäntä laittaa niin ei se joulua vielä tarkoita.
Äiti rakas kävi eilen iltakahveella ja vallan kauhisteli kun on taas niin ihanan näköistä meillä,ja kaikkee uutta ja upeeta. Huokailujen lomassa sai sanottua että laittaisitkoos mun parvekkeen talvikuntoon... Helppoohan tuo on kun heinän teko ja mulla on jo päässäni valmis pläänikin siihen sinnehän voi laittaa ihan mitä vaan kun se on aika iso ja lasitettu.... Toisaalta harmittaa kun en vaan tiiä mihin väliin sen laittamisen saan mahdutettua... Ehkä valmistelen ensi viikon ja viikonloppuna sitten tempaisen ja pyydän armaalta visualisti tyttäreltäni apua... Hmmmm....laitan sitten vaikka ennen ja jälkeen kuvia tännekkin....
Tein jo joskus aikoja sitten ulko-oveen kranssin tässä nyt siitäkin hämyinen iltalenkki kuva.
Mustikan varpuja pajunoksista kiepautetussa kranssipohjassa ja vain 1 valkoinen pitsirusetti, yksinkertaista ja kaunista. keskellä vanhat (älyttömän vanhat oikeesti) hevosenkengät jotka roikkuu ovessa aina ja niiden ympärille laitan sitten aina jonkun jutun..... =)
Ihanan rauhallista pienet yläkerrassa hetken riitelemättä, teini kylillä isännän kanssa ja isot tytsit sohvalla apaattisina, ja mun mieli tekis sipsiä ja dippiä ja salmiakkia ja suklaata ja valkosuklaa kaakaoo ja ja ja ja ja....


....huomenna töihin Blääääääääääähhhh... ois vaan niin paljon muutakin tekemistä... heh eniten harmittaa se kellon pirahdus klo;04.45... AUTS sattuu sieluun jo valmiiks... =(

lauantai 5. marraskuuta 2011

Vastaanpa haasteeseen....

Kiitos Kirsi haasteesta joka on haastava hah =) olipas runollista...

25 asiaa itsestäni ei pitäisi olla vaikea juttu näinkin itserakkaalle ihmiselle ....
mutta kumma juttu pikkasen rimakauhua on havaittavissa....

1. Olen ainoa sinisilmäinen henkilö perheessäni pojat ja isänsä ovat ruskeasilmäisiä kaikki eri sävyisiä mutta kuitenkin ruskeasilmäisiä selkeesti, tytöt ovat vihreä silmäisiä...  (ja Kirsin miehelle tiedoksi; mieheni on kahden sinisilmäisen henkilön tekemä todistetusti mutta isänsä äiti oli ruskeasilmäinen)
2.Sain pienenä isältäni lempinimen eestaas johtuen päättämättömästä luonteestani ja menohaluistani, aamullakin kun lähden töihin palaan ainakin kerran takaisin sisälle hakemaan/tarkistamaan jotain ennenkö pääsen matkaan.. saatikka tämä durasell-luonteeni koskaan en ole paikoillani koko ajan teen jotain jos en muuta niin pälätän vaikkei kukaan kuuntelisikaan. (rasittava tyyppi)
3.Yhdyn Kirsin kommenttiin kehitysvammaisista, nuorin poikani oli syntyessään alta kiloinen keskonen ja se toi muutaman haasteen mukanaan ja hänellä on diagnosoitu kehitysvamma, mutta maailman iloisinta,suloisinta,empaattisinta ja fiksumpaa kaveria saa hakea kuin neulaa heinäsuovasta.Elämä hänen kanssaan asettaa tiettyjä vaatimuksia mutta päivääkään en vaihtaisi pois.  <3

4.Olen kokenut elämässäni muutenkin yhtä ja toista joko omien tekemisieni seurauksena tai jonkun toisen ja se on kasvattanut minua ihmisenä ehkä hiukan enemmän kuin tarpeeksi, en ole siis niin sanotusti pumpulissa kasvanut vaan joutunut raivaamaan pitkän ja kivisen tien siihen missä olen nyt. JA OLEN ONNELLINEN !!!
5. Olen erittäin suorapuheinen ja sanon mitä ajattelen ennenkö ajattelen, siksi minulla on aika vähän kavereita, ystäviä sitäkin enemmän.
6.Rakastan suklaata.
7. Rakastan ajaa autolla lujaa ja popittaa musaa täysillä (teini) ja kun ajan yksin ajan lujaa ja huudatan musaa täpöjä.
8.Saan ylinopeussakkoja about 2-4 vuodessa mutta työni takia en menetä korttiani niiden takia.
9.Minustakin näkee aina heti naamasta millä tuulella olen ja muutenkin silloin vetäydyn aika hyvin kaikkien ulottuvilta pois johtuen siitä että kun olen vihainen olen oikeasti vihainen ja tunnen itseni liian hyvin tietääkseni että saatan päästää suustani asioita joita en saa takaisin niin parempi että poistun nurkkaan mököttämään.
10. Ihastun ja vihastun salaman nopeasti josko myös unohdan rakkauteni kohteet salaman lailla, vihastuksiani en niinkään unohda vaan märehdin niitä yökaudet yksikseni.
11. uskon horoskooppeihin.
12. uskon kummituksiin.
13.uskon haltijoihin ja ylipäänsä kaikkeen yliluonnolliseen , osaksi omien kokemusteni kautta ja osaksi äitini kokemuksiin pohjautuen.
14. Äitini on minusta edelleen maailman ihanin ihminen jonka käsiin luottaisin ihan mitä vaan.
15. Olen lapsuuden perheeni kuopus, iltatähti ja kait aika lellitty.
16. minulla on kaksi isoveljeä ja kaksi isoasiskoa.
17, olisin halunnut aina pikkusiskon.
18. Olen niin sanotusti isätön, isäni poistui perhe-kuvioistamme lopullisesti kun olin 5 ja kuoli muutama vuosi myöhemmin.
19. en ole kauhean järjestelmällinen vaan enemmänkin aika boheemi tyyppi.
20. En siis suinkaan ole itserakas vaan ihan päinvastoin jakaisin vaikka viimeisen vesitilkan lähimpieni kanssa jos tarve vaatisi.
21.Elämän koulun myötä en luota ihmisiin heti vaan luottamus ja kunnioitus on ansaittava jos haluaa sitä minulta saada.
22.Istun usein öitä keittiön pöydällä ja ulvoskelen kuuta ja kelaan asioita päässäni,  luulen etten pysyisi kasassa henkisesti ilman mietintätuokioitani.
23.Rakastan kynttilöitä ja hämärää.... (ei törkyt näy nurkissa)
24. Inhoan puhtaan pyykin viikkausta ja kaappiin viemistä, pesen ja laitan kuivumaanki kyllä mielelläni mutta en saa niitä ikinä kaappiin asti ennenkö jolu (äitini) huomauttaa niistä minulle... (meillä on onneksi iso kodinhoitohuoneen pöytä)
25. Mieheni on perfektionisti ja ystäväpiirissämme on jo kauan kiertänyt vitsi meistä kahdesta ja siitä kuinka kestämme toisiamme kun toinen on liehuva liekinvarsi ja toinen on kuivaa puuta, ... kiitos näistä yhteisistä ajoista muruseni  <3 ( tiedän että käyt kurkkimassa täällä aina salaa)...

Haasteen heitän öööö iipanalle.. ota tai jätä....  <3

torstai 3. marraskuuta 2011

Kaikkee ihanaa

Nyt innostuin ottamaan kuvia niistä ihanuuksista mitä jo viime tai edellisviikolla en muista kumpana sain postipoijaalta.
Eli Maailman melkein ihanin väsky nimeltään italian gigolo löysi mun luo ihan melkein kuin itestään siellä se nökötti erään bloggaajan kirppari postauksessa ja huusi mun nimeä kärsivällä äänellä... pakkohan se oli siis ihan pakko pelastaa omaan hellään syleilyyni sieltä siis
                                                 TADAAAAAAAAA italian gigolo;
Kiitooooooos Pepi.  <3, i`am in love......
ja sitten tietty rinsessalla kun on näinkin ihana gigolokin niin täytyyhän sillä olla hiukkasen kruunujakin ja kuten tuhkimollakin lasimelooneja ja syrämmiä..... luulen että kuuseen nuo ihanuudet eivät päädy koska isännällä on hiukan erikäsitys joulukuusesta kun minulla siitä päätellen että aina se tuo sellasen "koivun" sisälle ettei tuu kuuloonkaan laittaa siihen mitään koristeita kun oksat ei kestä. Meillä käydään joka vuosi sama rumba että isäntä tuo kuusen jonka minä laitan pihalle ja haen ite uuden. =) Mutta siis tälläisiä ihanuuksia Vanilla Rosesta tilasin ja ne siis kotiin sain:
Meloneja ja syrämmiä on 4 kumpaakin ja kruunuja 2... noi ranskanrapeen avaimet ei kyllä kuulu tähän joukkoon mutta empä huomannu niitä kuvaa ottaessani =(.
Hmm..... nyt lähen asioille joista sitten kerron ehkä joskus myöhemmin liittyen unelmaani, mutta kahtotaan... olen siis vapaalla VAPAAAAAALLLAAAAA siis vapaapäivä tralalalalalalllaaallllaaaa....

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Mun koti on täällä.....

Muutama tunnelmakuva meiltä kotoota, joita tarviin yhteen projektiin joten jaan ne myös teiän kanssa. Olkaatten hyvä, viihtykää tai olkaa viihtymättä, minä viihdyn ainakin... =).

                                  TERVETULOA MEILLE !!!!!

Ompas hassu vehje tämä Picasa kuvankäsittelijä. Hih. Saiskoos tällä Claudia shifferin kropan ja Julia roobertsin naaman yhdistettyä samaan perhekuvaan Johny Depin kanssa. =)
Hahaa joo on vähän levoton olo joten leikitään lisää....
Tällästä meillä siis on noinniinkun pienessä mittakaavassa. Yläkertaan ei voi edes mennä kameran kanssa se kun on lasten valtakuntaa ja todellakin sen näköinen. Remontista on jo puhuttu mutta mutta ehkä joulun jälkeen pimeinä talvi-iltoina aloitan.... =)
.............................. Tänään tarttis saara jotakin sutinaa siis imurin letkuun kiinni tarttuu hän..
Kiitos ja näkemiin.