keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Mun koti.

Ajan sinisen talon pihaan sen vauvan vaalean sinisen. On arki-iltapäivä.Astun kuistille jonka lattialla on ainakin 5 lenkkarit,vaaleanpunaiset crocsit, kullanväriset korkokengät ja yksi kumisaapas sekä lukuisa määrä erikokoisia ja värisiä tennareita.Vien kauppakassit keittiöön jossa tiskikone on täynnä puhtaita astioita ja tiskipöytä ja allas likaisia. Pöydällä joku on syönyt jotakin useampaan kertaan ja lukenut aku ankkaa ja bilteman kataloogia.Vien pyykinpesu aineen kodinhoitohuoneeseen jossa odottaa läjä likaisia vaatteita ja koneessa lisää, kuivurissa sentään on puhtaita ja kuivia.
Olohuoneessa leijuu kipakka pesuaineen tuoksu, kissa on voinut pahoin ja joku on uskaliaasti siivonnut ja steriloinut parketin vessanpesuaineella. Terassin oven edessä odottaa läjä märkiä sanomalehtiä jotka raxupoxu-koiranpentu on silpunnut sentin palasiksi ensin pissattuaan niihin noin tuhat kertaa. Huokaan ja mietin mistä aloitan, josko kahvikupillisesta ja tupakasta. Eli tervetuloa vaan minun arkeeni ja elämääni. Joskus vuosien kuluttua toivon että kotini näyttää ja ennenkaikkea tuoksuu hiukan erilaiselta, mutta luulen että sen hinta on siinä että ne monet monet tennarit,lenkkarit ja crocsit ovat muuttaneet jo pois kävelijöidensä mukana. =) Joskus ei voi kuin huokaista ja miettiä millaista elämäni olisi ilman noita tennarin kuluttajia. Siistimpää ja puhtaampaa ja ainakin paremman tuoksuista mutta luulen että paljon paljon tylsempää. Ei olisi enään kuulapyssyllä pakaraan ampuvia poikia eikä syliin siivet selässään pelmahtavaa prinsessa-keijua eikä suloisia aamusuukkoja märältä ja  haisevalta koiralta, eikä teinin ainaista aamukiirettä. Mitähän sitten teen kun kaikki tämä on ohi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

<3 ihastuin kommenteista ja puumerkeistänne, kiitos niistä <3